Myrkkykatko (Conium maculatum) on erittäin myrkyllinen noin 50–150 senttimetriä pitkä kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, jonka hedelmissä oleva hermomyrkky saa aikaan hengityslihasten lamaantumisen ja näin sydämen pysähtymisen. Kasvia tavataan puutarhoissa, pihoilla, tienvierillä, jouto- ja täytemailla. Myrkkykatkoa esiintyy myös Suomessa. Myrkkykatko muistuttaa osittain koiranputkea (Anthriscus sylvestris), mutta erottuu varresta, joka on sileä ja punatäplikäs sekä rehevä alapäästä. Myrkkykatkon tuntomerkkejä on myös sen kissanvirtsaa muistuttava haju. Se on ylhäällä uurteinen ja runsaasti haarainen.
Myrkkykatkoa kasvaa Keski- ja Etelä-Euroopassa Etelä-Suomesta etelään, sekä Pohjois-Afrikassa. Ihmisen mukana se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.[2]
Myrkkykatko sisältää ainakin seuraavia myrkyllisiä alkaloideja: koniinia (C8H17N, CAS-numero 458-88-8), gamma-koniseiinia (C8H15N, CAS-numero 1604-01-9) ja N-metyylikoniinia (C9H19N, CAS-numero 35305-13-6).[3]
Kreikkalainen filosofi Sokrates kuoli myrkkykatkosta tehtyyn juomaan.[3] Myrkkykatkosta uutettua juomaa käytettiin Antiikin Kreikassa muun muassa vankien myrkyttämiseen, esimerkiksi mainitun Sokrateen lisäksi Peloponnesolaissodan Ateenan laivaston Spartasta palanneet voittoisat komentajat.
Myrkkykatko (Conium maculatum) on erittäin myrkyllinen noin 50–150 senttimetriä pitkä kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, jonka hedelmissä oleva hermomyrkky saa aikaan hengityslihasten lamaantumisen ja näin sydämen pysähtymisen. Kasvia tavataan puutarhoissa, pihoilla, tienvierillä, jouto- ja täytemailla. Myrkkykatkoa esiintyy myös Suomessa. Myrkkykatko muistuttaa osittain koiranputkea (Anthriscus sylvestris), mutta erottuu varresta, joka on sileä ja punatäplikäs sekä rehevä alapäästä. Myrkkykatkon tuntomerkkejä on myös sen kissanvirtsaa muistuttava haju. Se on ylhäällä uurteinen ja runsaasti haarainen.
Myrkkykatkoa kasvaa Keski- ja Etelä-Euroopassa Etelä-Suomesta etelään, sekä Pohjois-Afrikassa. Ihmisen mukana se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.