Lyhytsiipiset (Staphylinidae) on haiskiaismaisten yläheimoon kuuluva kovakuoriaisheimo. Ne erittävät pahanhajuista nestettä, jota ruiskuttamalla ne puolustautuvat petoja vastaan.
Lyhytsiipisillä on pitkä ruumis, mutta peitinsiivet ovat ruumiiseen nähden lyhyet.
Lyhytsiipiset elävät usein muurahaisten seurassa. Muurahaiset pitävät niistä huolta ja lyhytsiipiset puolestaan erittävät makeaa nestettä muurahaisille palkinnoksi huolenpidosta. Joitakin lajeja esiintyy karjanlannan seassa.
Lyhytsiipisiin kuuluvia alaheimoja ovat Scaphidiinae eli Scaphidiidae ja valelyhytsiipiset (Pselaphinae/Pselaphidae), Micropeplinae, Habrocerinae, Omaliinae, Proteininae, Steninae, Aleocharinae, Staphylininae, Tachyporinae, Trichophyinae, Euasthetinae, Phloeocharinae, Paederinae, Oxyporinae, Olisthaerinae ja Oxytelinae[2]. Lyhytsiipisiin kuuluvia sukuja ovat myyrälyhytsiipiset (Bledius) ja nupiaiset (Stenus). Viimeksi mainittuun sukuun kuuluu täplänupiainen (S.biguttatus). Lyhytsiipisiin kuuluva laji on myös keisarilyhytsiipinen (Staphylinus caesarius).[3]
Lyhytsiipiset (Staphylinidae) on haiskiaismaisten yläheimoon kuuluva kovakuoriaisheimo. Ne erittävät pahanhajuista nestettä, jota ruiskuttamalla ne puolustautuvat petoja vastaan.
