Apinanleipäpuut (Adansonia) on kasvisuku malvakasvien heimossa. Siihen kuuluu kahdeksan lajia, joista luonnonvaraisena kasvaa Afrikan mantereella yksi, Madagaskarilla kuusi ja Luoteis-Australiassa yksi. Apinanleipäpuut ovat puita, joiden runko on paisunut. Suvun tunnetuimpia lajeja on trooppisessa Afrikassa kasvava apinanleipäpuu (Adansonia digitata), joka voi elää 2000-vuotiaaksi. Apinanleipäpuusta saadaan esimerkiksi kuituna käytettävää kuorta. Myös sen hedelmät ja siemenet ovat syötäviä, ihmisen lisäksi niitä syövät ja levittävät erityisesti norsut ja paviaanit. Samoin australialaisen Adansonia gregoriin siemeniä on syöty ja sen runko on vesivarasto eläimille ja alkuasukkaille.[2]
Apinanleipäpuut (Adansonia) on kasvisuku malvakasvien heimossa. Siihen kuuluu kahdeksan lajia, joista luonnonvaraisena kasvaa Afrikan mantereella yksi, Madagaskarilla kuusi ja Luoteis-Australiassa yksi. Apinanleipäpuut ovat puita, joiden runko on paisunut. Suvun tunnetuimpia lajeja on trooppisessa Afrikassa kasvava apinanleipäpuu (Adansonia digitata), joka voi elää 2000-vuotiaaksi. Apinanleipäpuusta saadaan esimerkiksi kuituna käytettävää kuorta. Myös sen hedelmät ja siemenet ovat syötäviä, ihmisen lisäksi niitä syövät ja levittävät erityisesti norsut ja paviaanit. Samoin australialaisen Adansonia gregoriin siemeniä on syöty ja sen runko on vesivarasto eläimille ja alkuasukkaille.
