Tuomi eli metsätuomi eli lehtotuomi (Prunus padus) on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, jota esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa tuomi on Pirkanmaan maakuntakasvi.
Tuomi kasvaa usein pensasmaisena muodostelmana, jonka korkeus vaihtelee 3–12 metrin välillä. Hyvällä kasvupaikalla tuomi voi kehittää selvän päärungon, joka tekee kasvista selkeämmin puun näköisen[1]. Lehtilavat ovat sahalaitaisia. Tuomi kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Sen kukat ovat valkoisia, tuoksuvia, niissä on ruusumainen teriö ja muodostavat 12 kukan terttumaisia kukintoja. Myöhemmin niistä kehittyy tummansinisiä luumarjoja. Tuomen korkkihuokosia sisältävä kuori on tummanruskea tai tummanpunainen, vanhemmiten tummanharmaa. Kuori ja puuaines maistuvat karvaalta[2] ja erittää voimakasta hajua, jonka aiheuttaa myrkyllinen amygdaliini (C20H27NO11, CAS-numero 29883-15-6).
Tuomi kasvaa Euraasian boreaalisen vyöhykkeen viljavilla mailla. Puuta tavataan myös Britanniassa, Ranskassa, Portugalin ja Espanjan vuoristoalueilla, Atlasvuorilla ja Balkanin niemimaan pohjoisosissa[1]. Idässä tuomen levinneisyysalue ulottuu Siperian arovyöhykkeelle ja Kaukasiaan.
Keskiajalla tuomea käytettiin lääketieteellisiin tarkoituksiin ja sen kuoren uskottiin oveen asetettuna torjuvan ruttoa. Metsänhoidossa tuomi raivataan yleensä tärkeämpien puulajien tieltä.[3] Koristekasvikäyttöön on jalostettu lajike purppuratuomi (Prunus padus 'Colorata'), jonka kukat ovat vaaleanpunaiset ja lehdet punertavat.[4] Tuomen marjoista voidaan valmistaa likööriä tai mehua.[1]
Tuomen tunnetuin tuholainen on tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymellus), mutta myös tuomikirva (Rhopalosiphon padi) on taloudellisesti haitallinen tuhohyönteinen. Loissienistä tuomen lehtiin aiheuttaa sinipunaisia laikkuja kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata) sekä puun marjasatoa vähentää Taphrina pruni -niminen loissieni tehden marjat sitkeiksi, ruskeiksi, luuttomiksi ja siemenittömiksi pusseiksi. Tuomen lahottajista tunnetuimpia ovat karvavyökääpä (Trametes hirsuta), nukkavyökääpä (Trametes pubescens), punakääpä (Pycnoporus cinnabarinus) sekä okrakääpä (Hapalopilus rutilans) ja harvinaisempia pähkinäorvakka (Granulocystis flabelliradiata)lähde tarkemmin? sekä vuotikankääpä (Antrodiella americana), joka edellyttää ruskovuotikan (Hymenochaete tabacina) edeltävää läsnäoloa[5].
euroopanpähkinäpensas · halava · harmaaleppä · hieskoivu · jokipaju · kaunopihlaja · korpipaatsama · kotipihlaja · kynäjalava · metsähaapa · metsälehmus · metsäomenapuu · metsävaahtera · mustuvapaju · orapaatsama · outapaju · raita · rauduskoivu · ruotsinpihlaja · saarni · suippoliuskaorapihlaja · suomenpihlaja · talvikkipaju · tammi · tervaleppä · tunturikoivu · tuomi · tylppäliuskaorapihlaja · vuorijalava
Tuomi eli metsätuomi eli lehtotuomi (Prunus padus) on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, jota esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa tuomi on Pirkanmaan maakuntakasvi.
