Metsänorsu (Loxodonta cyclotis) on afrikannorsun alalejeista pienempi ja tummempi kuin savanninorsu. DNA-tutkimusten jälkeen sitä pidetään nykyisin omana lajinaan; aiemmin se oli afrikannorsun alalaji (Loxodonta africana cyclotis).[1][2]
Metsänorsu-uroksen säkäkorkeus on noin 250 senttimetriä, naaraan 210 senttimetriä. Painoa on 2,7–6 tonnia. Metsänorsu on tummempi kuin savanninorsu ja sillä on pyöreämmät korvat. Toisin kuin aasiannorsulla, molemmilla sukupuolilla on syöksyhampaat, mutta ne ovat suoremmat ja selvemmin alaspäin suuntautuneet kuin savanninorsuilla.[3]
Metsänorsu elää Länsi- ja Keski-Afrikan trooppisissa sademetsissä.[4] Metsänorsut vaikuttavat huomattavasti Afrikan sademetsiin. Ne tallaavat, raivaavat ja syövät aluskasvillisuutta ja taimia niin, että metsiin jää pysyvästi harvoja tai kokonaan paljaita kohtia ja polkuja, jollaiset ovat harvinaisia maailman muissa sademetsissä. Norsut myös mylläävät maata, minkä seurauksena metsään kasvaa tiheitä aluskasvillisuusviidakkoja.[5]
Metsänorsut elävät noin kymmenen yksilön perhekunnissa, joita johtaa isokokoinen naaras. Metsänorsujen määrästä on vaikeaa saada luotettavaa tietoa, koska niitä ei voida laskea satelliitti- tai lentokuvista yhtä helposti kuin savannilla eläviä norsuja.
Metsänorsut syövät kuivalla kaudella ruohoa, lehtiä ja nuoria oksia. Sadekaudella ne syövät mieluiten hedelmiä.[3]
Metsänorsu (Loxodonta cyclotis) on afrikannorsun alalejeista pienempi ja tummempi kuin savanninorsu. DNA-tutkimusten jälkeen sitä pidetään nykyisin omana lajinaan; aiemmin se oli afrikannorsun alalaji (Loxodonta africana cyclotis).
