Medestäjät (Nectariniidae) on heimo pienenkokoisissa varpuslinnuissa. Niitä löytyy luonnonvaraisina trooppisilta alueilta Australaasiasta ja Afrikasta. Medestäjät syövät pääasiassa mettä, mutta syövät myös hyönteisiä. Suurin osa medestäjistä pystyy lentämään paikallaan imiessään mettä kuten kolibrit, mutta yleensä ne istuvat oksalla. Lintujen lento on nopeaa ja suoraa, sillä medestäjillä on lyhyet siivet. Koiraiden ja naaraiden välillä on suuria eroja, koiraiden ollessa värikkäämpiä. Medestäjillä on pitkä alaspäin kaartuva nokka ja tahmea putkimainen kieli, mikä on seurausta meden syömiselle. Pesä on laukkumainen ja se riippuu puusta, pesässä on munia yleensä kolme tai enemmän.
Medestäjiin kuuluu 16 sukua ja 133 lajia.[1]
Medestäjät (Nectariniidae) on heimo pienenkokoisissa varpuslinnuissa. Niitä löytyy luonnonvaraisina trooppisilta alueilta Australaasiasta ja Afrikasta. Medestäjät syövät pääasiassa mettä, mutta syövät myös hyönteisiä. Suurin osa medestäjistä pystyy lentämään paikallaan imiessään mettä kuten kolibrit, mutta yleensä ne istuvat oksalla. Lintujen lento on nopeaa ja suoraa, sillä medestäjillä on lyhyet siivet. Koiraiden ja naaraiden välillä on suuria eroja, koiraiden ollessa värikkäämpiä. Medestäjillä on pitkä alaspäin kaartuva nokka ja tahmea putkimainen kieli, mikä on seurausta meden syömiselle. Pesä on laukkumainen ja se riippuu puusta, pesässä on munia yleensä kolme tai enemmän.
Medestäjiin kuuluu 16 sukua ja 133 lajia.
