Vuohenputki (Aegopodium podagraria) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Vuohenputki on kauppayrtti.
Vuohenputki kasvaa 30–100 cm korkeaksi. Kasvilla on voimakas maavarsi, josta se versoo joka kevät varsin aikaisin. Lehdet ovat kahteen kertaan kolmisormiset eli lehti jakautuu kolmeen osaan, joista kukin jakaantuu kolmeen lehdykkään, kukinto on kerrannainen sarja ja kukat vihertävän valkoiset. Pikkusarjoissa ei ole suojuslehteä. Lehtiruodin kouru erottaa sen muun muassa myrkkykeisosta.
Vuohenputki muodostaa tiheitä yhtenäisiä kasvustoja ja tukahduttaa muut kasvit ympäristöstään. Pelkän maanpäällisen osan kitkeminen ei yleensä kasvia hävitä vaan se uusiutuu tehokkaasti maavarren palasista.[1] Pienetkin juurenpätkät versovat helposti, ja varmin keino kasvin hävittämiseksi onkin multien vaihtaminen kokonaan.
Vuohenputki kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, mutta se on levinnyt rikkaruohona Pohjois-Amerikkaan. Suomessa se on alkuperäinen ja yleinen varjoisten ja multavien lehtojen ja puronvarsien kasvi Etelä- ja Keski-Suomessa Suomenselän eteläpuolella. Se on hyötynyt asutuksesta leviämällä metsittyville pelloille, pellonpientarille ja puutarhoihin luontaisella esiintymisalueellaan ja myös Pohjois-Suomessa.
Vuohenputki kasvaa rehevässä lehtomaassa ja kesannolle jätetyillä pelloilla. Puutarhassa se saattaa olla tehokkaan leviämisensä vuoksi kiusallinen ja vaikeasti hävitettävä rikkaruoho.
Vuohenputken nuoria lehtiä voi käyttää villivihanneksena[1], mutta lajinmäärityksessä pitää olla tarkkana: muun muassa myrkylliset myrkkykatko, myrkkykeiso ja hukanputki näyttävät hieman samanlaisilta.[2] Vuohenputki muistuttaa kuitenkin ehkä eniten yleisenä kasvavaa vaaratonta karhunputkea (Angelica sylvestris).
Vuohenputki (Aegopodium podagraria) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Vuohenputki on kauppayrtti.
