Veitsikalat (Gymnotiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko. Siihen kuuluu noin 150 lajia, jotka jaetaan 32 sukuun ja edelleen viiteen heimoon. Suurin laji on sähköankerias.
Veitsikalat ovat aktiivisia yöaikaan. Ne käyttävät sähköaistia saaliin löytämiseen ja viestintään lajitoverien kanssa sekä reviirin ilmaisemisessa että soidinkäyttäytymisessä.[2] Jotkut lajit käyttävät sähköä myös saaliin tainnuttamiseen. Sähköankeriaan 650 voltin isku voi tainnuttaa jopa hevosen.[3]
Veitsikaloja tavataan luonnossa makeassa vedessä Keski- ja Etelä-Amerikan trooppisissa osissa. Joitakin lajeja, kuten veitsikalaa ja mustaveitsikalaa, pidetään joskus akvaarioissa.[4]
Veitsikalojen vatsanpuoliset evät ovat kasvaneet koko kalan pituiseksi liehukkeeksi, ja kala liikkuu pääasiassa tätä liehuketta hulmuttamalla.[2]
Veitsikalat (Gymnotiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko. Siihen kuuluu noin 150 lajia, jotka jaetaan 32 sukuun ja edelleen viiteen heimoon. Suurin laji on sähköankerias.
Veitsikalat ovat aktiivisia yöaikaan. Ne käyttävät sähköaistia saaliin löytämiseen ja viestintään lajitoverien kanssa sekä reviirin ilmaisemisessa että soidinkäyttäytymisessä. Jotkut lajit käyttävät sähköä myös saaliin tainnuttamiseen. Sähköankeriaan 650 voltin isku voi tainnuttaa jopa hevosen.
Veitsikaloja tavataan luonnossa makeassa vedessä Keski- ja Etelä-Amerikan trooppisissa osissa. Joitakin lajeja, kuten veitsikalaa ja mustaveitsikalaa, pidetään joskus akvaarioissa.
Veitsikalojen vatsanpuoliset evät ovat kasvaneet koko kalan pituiseksi liehukkeeksi, ja kala liikkuu pääasiassa tätä liehuketta hulmuttamalla.
