Jäälokki (Pagophila eburnea) on pienikokoinen lokki, joka elää Pohjoisella jäämerellä[1]. Se on Suomessa erittäin harvinainen vierailija[2].
Jäälokki muistuttaa muodoltaan kyyhkystä enemmän kuin Larus-suvun lokit. Aikuisen linnun höyhenpeite on täysin valkoinen. Nokka on paksu ja keltakärkinen, jalat mustat. Pituus 40–43 cm, siipien kärkiväli 94–120 cm, paino 450–700 grammaa. Ääni on lähes samanlainen kuin harmaalokilla
Jäälokin pesimäalueet Pohjoisella jäämerellä ovat Grönlannissa sekä Alaskan ja Siperian pohjoisilla rannoilla. Se muuttaa talveksi vain pienen matkan kiintojään reunan eteläpuolelle. Se viettää siten koko vuoden pohjoisessa[3].
Jäälokki munii 1–3 munaa lumettomalle kalliolle sammaleista ja risusta tekemäänsä pesään.[1]
Jäälokki syö kalaa, äyriäisiä ja leviä, mutta myös hylkeen haaskoja.[1]
Jäälokki on luokiteltu silmälläpidettäväksi[1]. Niitä on jäljellä 11 500 yksilöä, ja kanta on pienentynyt 20 viime vuoden aikana jyrkästi. Tutkimuksen mukaan munien kuoret ovat ympäristömyrkkyjen vuoksi ohentuneet niin, että niistä osa särkyy haudonnan aikana.[3][4]
Jäälokki (Pagophila eburnea) on pienikokoinen lokki, joka elää Pohjoisella jäämerellä. Se on Suomessa erittäin harvinainen vierailija.
