Agaavet (Agave) ovat mehikasveja, jotka kuuluvat laajan parsakasvien (Asparagaceae) heimon alaheimoon Agavoideae.[1] Enimmäkseen ne kasvavat Meksikossa, mutta myös Yhdysvaltojen etelä- ja länsiosissa sekä Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan trooppisilla alueilla. Sukuun kuuluu yli sata lajia. Joitakin kasvatetaan koristekasveina myös Euroopassa kuivilla ja kuumilla alueilla.[2]
Kasvien suuri lehtiruusuke on tukevan ja yleensä hyvin lyhyen varren päässä, jolloin saattaa näyttää siltä kuin lehdet kasvaisivat suoraan maasta. Kukin ruusuke kukkii melko vanhana - yleensä ainakin kahdeksanvuotiaana. Kasvi käyttää kaiken energiansa kukintaan ja siementen tuottamiseen, ja kukkinut lehtiruusuke kuihtuu pois. Joskus kukkavarsista syntyy uusia pikkutaimia.[2]
Lehdet ovat suuria, sitkeitä, meheviä, vahapintaisia, ja niiden kärjessä on vahva ja terävä piikki. Kooltaan ne voivat olla yli metrinkin mittaisia. Kukat ovat valkoisia, kellertäviä tai vihertäviä ja sijaitsevat runsaskukkaisissa, jättiläismäisissä kerrannaistertuissa tai tähkissä pitkien vanojen (jopa 7 m) latvoissa. [3]
Meksikossa useista agaavelajeista valmistetaan väkevää mezcal-viinaa. Laji Agave tequilana (siniagaave) on tequilan pääraaka-aine.[4] Lajia Agave sisalana eli sisalagaavea käytetään kuituna naruihin ja köysiin, muun muassa riippumattoihin ja hattuihin.[5] Agaaven mehusta keitetään myös makeutukseen tarkoitettua agave-/agaavesiirappia, jota myydään Suomessa pääasiassa luomukaupoissa.
Agaavet (Agave) ovat mehikasveja, jotka kuuluvat laajan parsakasvien (Asparagaceae) heimon alaheimoon Agavoideae. Enimmäkseen ne kasvavat Meksikossa, mutta myös Yhdysvaltojen etelä- ja länsiosissa sekä Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan trooppisilla alueilla. Sukuun kuuluu yli sata lajia. Joitakin kasvatetaan koristekasveina myös Euroopassa kuivilla ja kuumilla alueilla.
