dcsimg

Papukaijat ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Papukaijat (Psittacidae) ovat koukkunokkaisten lintujen heimo, jonka monia lajeja pidetään lemmikkeinä. Papukaijat tiedetään yleisesti kyvystään matkia erilaisia ääniä, esimerkiksi ihmisen puhetta.

Papukaijoihin kuuluu 36 sukua ja 161 lajia.[1] Suuri osa niistä elää tropiikissa. Aikaisemmin heimoon kuului enemmän lajeja, mutta heimosta on sittemmin erotettu omikseen kakadut, kaijat ja uudenseelanninpapukaijat.

Ulkonäkö

 src=
Siniotsa-amatsoni (Amazona aestiva), koiras.

Papukaijat ovat yleensä hyvin värikkäitä. Varsinkin isommilla papukaijoilla on hyvin voimakkaat värit. Papukaijan tunnusmerkki on käyrä, suuri ja voimakas nokka, jonka vuoksi niitä kutsutaan toisinaan koukkunokiksi. Jaloissa on neljä varvasta kussakin, joista kaksi osoittaa eteen ja kaksi taakse. Papukaijojen koot vaihtelevat: on pieniä, keskikokoisia ja suuria lajeja. Papukaijalintujen lahkon (Psittaciformes) linnuilla on useita yhteisiä tuntomerkkejä, joista ne on helppo tunnistaa. Lähes kaikilla lajeilla on käyrä nokka, lyhyet, tukevat koivet ja värikäs höyhenys.

Ravinto

Papukaijat ovat pääasiassa siementen syöjiä. Ne syövät myös pähkinöitä, hedelmiä ja marjoja, mutta kelpuuttavat ruokalistalleen eläinkunnastakin peräisin olevia tarpeita. Papukaijat ovat evoluution myötä mukautuneet elämään tietyltä alueelta löytyvällä ruoalla. Ihanne­ruokavalio pyrkiikin jäljittelemään tätä luonnosta löytyvää ruokaa. Vankeudessa elävät papukaijat eivät kuitenkaan kuluta niin suurta määriä energiaa kuin luonnossa elävät. Esimer­kiksi amatsonit ovat latvustoruokailijoita, joten niiden ruokavalio painottuu enemmän lehtiin, vihanneksiin ja hedelmiin, sekä osittain hedelmien siemeniin. Neitokakadut taas ruokailevat paljon myös maassa, josta ne etsivät siemeniä. Molemmat lajit tarvitsevat sekä tuoreruokaa että siemeniä, mutta niiden osuus ruokavaliossa on erilainen.[2]

Koko

Papukaijojen koot vaihtelevat paljon. Pienimmät papukaijat ovat jopa alle kymmenen senttimetrin pituisia (esimerkiksi ecuadorinaranen), suurimmat taas lähestulkoon metrin pituisia ja painavat yli kilon (esimerkiksi hyasinttiara).

Levinneisyys

Clockimportant.svg
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Taksonomian muutosten vuoksi lajien elinaluekin muuttunut

Papukaijoja elää luonnonvaraisina useimmissa lämpimissä maissa, muun muassa Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Afrikassa. Suurin osa lajeista on kotoisin Australiasta ja Keski- ja Etelä-Amerikasta. Australiasta kotoisin olevilla pienillä linnuilla on usein miellyttävämpi ääni kuin muilla papukaijoilla.

Aistit

Papukaijat ovat tarkkoja kuuntelemaan, myös niiden näköaisti on tarkka. Yleensä papukaijan heikoin aisti on hajuaisti. Papukaijat kyllä ”haistavat” huonon tai pilaantuneen ruoan, mutta jos sen ulkonäkö tai haju ei kerro pilaantumisesta, papukaijat maistavat sitä.

Puhetaito

Papukaijat tunnetaan kyvystään matkia esimerkiksi ihmisen puhetta. Harmaapapukaija ja keltapääamatsoni ovat tunnetuimpia matkijoita, mutta kyky on myös hyvin yksilöllistä eivätkä kaikki yksilöt opi ollenkaan puhumaan. Jotkin papukaijat voivat oppia viheltämään.Suvut

Lajeja, joilla on oma sukunsa

Lähteet

  1. Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 6.4.2018.
  2. papukaijat Tunturisusi. Viitattu 1.9.2014.

Aiheesta muualla

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Papukaijat: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Papukaijat (Psittacidae) ovat koukkunokkaisten lintujen heimo, jonka monia lajeja pidetään lemmikkeinä. Papukaijat tiedetään yleisesti kyvystään matkia erilaisia ääniä, esimerkiksi ihmisen puhetta.

Papukaijoihin kuuluu 36 sukua ja 161 lajia. Suuri osa niistä elää tropiikissa. Aikaisemmin heimoon kuului enemmän lajeja, mutta heimosta on sittemmin erotettu omikseen kakadut, kaijat ja uudenseelanninpapukaijat.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI