Argynnis paphia Linnaeus 1758

F. valesina

Keisarinviitta (Argynnis paphia) on täpläperhosiin (Nymphalidae) kuuluva päiväperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

Keisarinviitan siipien kärkiväli on noin 5–7 cm. Keisarinviitan siipien yläpinta on kullankeltainen ja mustien täplien kirjoma. Naaras on yleensä hiukan tummempi pohjaväriltään kuin koiras ja siltä puuttuu koiraalle tyypilliset pitkät mustat viirut. Muista hopeatäplistä poiketen keisarinviitan takasiipien alapinnassa ei ole hopeanhohtoisia täpliä, vaan pitkiä helmiäisviiruja kuparinvihreällä pohjalla. Välillä keisarinviitan naaraissa tavataan erittäin harvinaista värimuotoa, f. valesinaa (ks. kuva). Sen yläpinnan pohjaväri ei ole kullanvärinen, vaan metallisen siniharmaa.

• ♂

• △ ♂

• ♀

• △ ♀

Levinneisyys ja lentoaika

Keisarinviitta on pääsääntöisesti Etelä-Suomen laji, kannan painottuessa voimakkaimmin Kaakkois-Suomeen. Vielä kymmenen vuotta sitten laji oli paikallinen ja harvinainen, mutta se on viime aikoina laajentanut elinpiiriään ja myös yksilömäärät ovat kasvaneet.

Keisarinviitan lentoaika on heinäkuun lopulta elokuun loppupuolelle.

Elinympäristö ja elintavat

Keisarinviitta elää joutomailla ja metsän reunojen niityillä. Keisarinviitta on nopea ja voimakas lentäjä ja pystyy periaatteessa liikkumaan pitkiäkin matkoja. Lajille on kuitenkin tyypillistä reviirikäyttäytyminen. On todettu, että f. valesina suosii hieman pimeämpiä alueita kuin keisarinviitat keskimäärin. Laji talvehtii toukkana.

Ravintokasvi

Keisarinviitan toukat ovat oligofageja mutta keskittyvät syömään orvokkeja (Viola). Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa.

Aiheesta muualla

• LuontoPortti: Keisarinviitta (Argynnis paphia)
• Suomen Perhoset: Keisarinviitta
• Keskisuomalainen: Keisarinviitta
• Iltalehti: Keisarinviitta (Argynnis paphia)
• UniProt, Taxonomy: Argynnis paphia (englanniksi)