dcsimg

Maasusi ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Maasusi (Proteles cristata) on yksi neljästä hyeenalajista. Sillä on koiramainen ulkonäkö ja etukäpälissä 5 varvasta. Maasusi on yöeläin jonka ravintoa ovat pääasiassa termiitit. Vaikka hyeenoilla yleisesti on nisäkkäistä vahvimmat leuat, maasusi ei käy haaskoilla eikä tapa suuria eläimiä johtuen sen muita hyeenoita heikommista leuoista ja pienemmästä koosta. Maasutta esiintyy luonnonoloissa ainoastaan Afrikassa, jossa siitä on kaksi erillistä kantaa, eteläinen ja pohjoinen. Maasusi saa noin 2-4 pentua pentueessa, kaksi pentuetta vuodessa.

Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti vuonna 2008 lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi termiittihyeenaa.[2]

Lähteet

  1. Anderson, M. & Mills, G.: Proteles cristata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.7.2014. (englanniksi)
  2. Proteles cristatus. Nisäkkäiden suomenkieliset nimet. Nisäkäsnimistötoimikunta. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.fi.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Maasusi: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Maasusi (Proteles cristata) on yksi neljästä hyeenalajista. Sillä on koiramainen ulkonäkö ja etukäpälissä 5 varvasta. Maasusi on yöeläin jonka ravintoa ovat pääasiassa termiitit. Vaikka hyeenoilla yleisesti on nisäkkäistä vahvimmat leuat, maasusi ei käy haaskoilla eikä tapa suuria eläimiä johtuen sen muita hyeenoita heikommista leuoista ja pienemmästä koosta. Maasutta esiintyy luonnonoloissa ainoastaan Afrikassa, jossa siitä on kaksi erillistä kantaa, eteläinen ja pohjoinen. Maasusi saa noin 2-4 pentua pentueessa, kaksi pentuetta vuodessa.

Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti vuonna 2008 lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi termiittihyeenaa.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI