Huppukukkakasvit (Lecythidaceae)[1] on kaksisirkkaisten kukkivien kasvien heimo. Heimoon kuuluu noin 25 sukua niiden määritelmistä riippuen, ja noin 300 lajia. Huppukukkakasvit ovat trooppisten alueiden puita, pensaita ja liaaneja.[2]
Huppukukkakasvit ovat puuvartisia kasveja, usein puita, joskus pensaita tai liaaneja. Heimon lajien lehdet ovat yksinkertaiset, ehyet tai hammaslaitaiset. Kukat ovat kaksineuvoisia, ja niissä on 3–4 verholehteä sekä 4–5 terälehteä. Kukinnot ovat rakenteeltaan joko terttuja tai tähkiä. Hedelmä on rakenteeltaan marja tai kota.[2][3]
Heimon lajeja tavataan lähes kaikkialla trooppisella vyöhykkeellä, sekä joillain subtrooppisilla alueilla. Suurin lajirunsaus on trooppisessa Etelä-Amerikassa ja Länsi-Afrikassa.[2]
Huppukukkakasveja tunnetaan 340 lajia 25 suvusta, jotka jakautuvat viideksi alaheimoksi.[4]
Alaheimossa on kaksi sukua ja 11 lajia trooppisessa Länsi-Afrikassa.[5] Lehtiasento on kaksirivinen, lehdet sahalaitaisia ja toisinaan korvakkeellisia. Teriö on yhdislehtinen, ja kymmenen hedettä on kasvanut siihen kiinni; hedeparit vuorottelevat joutoheteiden kanssa, joita on kaksi kiehkuraa. Sikiäimen pinnalla on vartaloton luotti. Hedelmä on yksi- tai useampisiemeninen luumarja.[4]
Sukuja kuusi, lajeja 21 Afrikassa ja Pohjois-Brasiliassa.[6] Lehtiasento on kaksirivinen, ja lehdet ovat pienikorvakkeiset. Kukkaperät ovat nivelikkäät. Verhiö on yhdislehtinen, ja terälehdet voivat olla paksuja ja tyvestä yhteen kasvaneita. Heteitä on paljon, ja ne kiinnittyvät teriöön. Sikiäin on kehänpäällinen tai puoleksi -alainen, ja siinä on suhteellisen pitkä ja hoikka vartalo. Hedelmä on selkäluomainen kota tai avautumaton, usein yksisiemeninen.[4]
Alaheimo käsittää kymmenen sukua ja 215 lajia, jotka kaikki kasvavat trooppisessa Amerikassa. Lehtiasento on kaksirivinen tai kierteinen (vuorottainen). Heteenpalhot ovat vetääntyneet kokoon kärjestään. Kukassa voi olla mesiäinen. Hedelmä on kannellinen, harvoin avautumaton, ja siemenessä on toisinaan turvonnut kannatin tai vaippa. Runsaslajisimmat suvut ovat Eschweilera (noin sata lajia) ja Gustavia (40 lajia).[4]
Alaheimossa on kuusi sukua ja 88 lajia, joista peräti 70 kuuluu leikkopähkinöiden sukuun (Barringtonia). Alaheimo on levinneisyydeltään paleotrooppinen. Lehtiasento on kierteinen, ja korvakkeiden asemassa on rauhaset. Kukassa on rengasmainen mesiäiskehrä ja pitkä vartalo. Hedelmä on tavallisesti yksisiemeninen, avautumaton.[4]
Alaheimon ainoa suku (Foetidia) käsittää 18 lajia, jotka kasvavat Tansaniassa, Madagaskarissa, Komoreilla, Mauritiuksella ja Reunionilla. Kukassa on puutuva verhiö, ei ollenkaan teriötä, erilliset heteet, huomaamaton mesiäinen ja kolme- tai neliosainen vartalo.[4]
Leikkopähkinälajin Barringtonia racemosa kukkia.
Parapähkinät ovat parapähkinäpuun (Bertholletia excelsa) siemeniä, eivät varsinaisia pähkinötä.
Kanuunankuulapuu (Couroupita guianensis) hedelmineen.
Huppukukkakasvit (Lecythidaceae) on kaksisirkkaisten kukkivien kasvien heimo. Heimoon kuuluu noin 25 sukua niiden määritelmistä riippuen, ja noin 300 lajia. Huppukukkakasvit ovat trooppisten alueiden puita, pensaita ja liaaneja.
