Taarna (Cladium mariscus) on suurikokoinen sarakasvi. Taarnaa tavataan monin paikoin ympäri maapallon. Suomessa taarna on erittäin harvinainen ja kasvaa vain muutamalla paikkakunnalla. Laji on Suomessa rauhoitettu.[2]
Kookas ja roteva taarna kasvaa 100–150 cm korkeaksi. Suikertavan, vaakasuoran juurakkonsa avulla kasvi muodostaa kasvustoja. Varsi on noin senttimetrin paksuinen, liereä ja lehdekäs. Talvehtivat lehdet ovat lähes varren pituisia, 6–10 mm:n levyisiä, pitkäsuippuisia, harmaanvihreitä ja jäykkiä. Lehtien paras tuntomerkki on lehden alapuolen keskisuonessa ja reunoissa oleva viiltävän terävä ja karhea sahalaita. Kukinto on korkea, 30–50 cm pitkä, kerroksikas ja muodostuu 5–10 erillisestä palleromaisesta tähkäryhmästä. Tähkät ovat 4–5 mm pitkiä, kaksi- tai kolmekukkaisia ja muodoltaan leveän sukkulamaisia. Tähkäsuomut ovat väriltään ruskeita, kapeahkoja, alin suomu 2,5 mm ja ylemmät 4 mm pitkiä. Taarna kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Kiiltävänruskea pähkylä on 3 mm pitkä. Laji on monivuotinen.[3][4]
Taarnaa tavataan ympäri maapallon, mutta esiintymisalueet ovat monilla erillisillä alueilla. Euroopassa lajia voi tavata suurimmassa osassa maanosaa Fennoskandian eteläosiin ja Länsi-Venäjälle asti. Runsaimmillaan laji on Keski-Euroopassa. Suomen lähialueilta taarnaa tavataan Virosta, Tanskasta, Etelä-Norjasta ja -Ruotsista, jossa se on yleinen Gotlannissa. Taarnaa kasvaa myös muun muassa eteläisessä Afrikassa, Australiassa, Koillis-Aasiassa ja Pohjois-Amerikan eteläosissa.[5]
Suomessa taarna on erittäin harvinainen ja lajista tunnetaan vain viisi kasvupaikkaa: yksi Etelä-Savosta Joroisista ja neljä Ahvenanmaan Eckeröstä.[6] Taarna levisi Suomeen jääkauden jälkeisellä lämpökaudella, jolloin se oli huomattavasti nykyistä yleisempi.[7]
Taarna tarvitsee kasvupaikakseen lähteisen ja kalkkipitoisen alustan, joka ei jäädy talvellakaan pohjia myöten. Tällaisia ovat esimerkiksi letot ja lähteiset järvenrannat. Laji ei siedä ojittamista ja pohjaveden pinnan laskua. Kasvupaikkojen kuivaaminen onkin sille vakava uhka.[7] Esimerkiksi Ahvenanmaan Hammarlandissa sijainnut esiintymä katosi ojituksen seurauksena 1950-luvulla.[6]
Ruotsin Gotlannissa, Virossa ja monin paikoin muuallakin Euroopassa taarnan lehtiä käytettiin aikaisemmin yleisesti rakennusten kattomateriaalina niiden hyvän säänkestävyyden takia.[5][8]
Taarna (Cladium mariscus) on suurikokoinen sarakasvi. Taarnaa tavataan monin paikoin ympäri maapallon. Suomessa taarna on erittäin harvinainen ja kasvaa vain muutamalla paikkakunnalla. Laji on Suomessa rauhoitettu.
