Jääahvenet (Nototheniidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan eteläisen pallonpuoliskon kylmistä vesistä.
Jääahventen heimoon kuuluu noin 50 lajia, jotka jaetaan lähteestä riippuen 8–17 sukuun. Varhaisimmat fossiilit on ajoitettu mioseenikaudelle. Kooltaan lajit ovat noin 20–215 cm pitkiä. Useimmat niistä jäävät alle 50 cm:n pituisiksi, mutta suurin laji hammaskala (Dissostichus eleginoides) voi saavuttaa jopa 2,4 metrin pituuden. Ruumiinmuodoltaan lajit ovat tyypillisesti pitkulaisia. Toisin kuin monilla muilla Notothenioidei-alalahkon heimojen lajeilla, jääahventen ruumis on suomupeitteinen. Kaloilla on kaksi selkäevää, joista varsinkin etummainen on piikikäs, rintaevät ovat usein kookkaat. Jääahvenilla ei ole uimarakkoa. Ne säätelevät itseensä kohdistuvaa nostetta rasvojensa avulla ja myös ruotojen mineraalipitoisuus on alhainen.[1][2][3][4][5]
Jääahvenet ovat pääasiassa merissä ja elävät lähellä etelämannerta. Satunnaisesti niitä tavataan myös murtovesistä. Osa lajeista elää lähellä Etelä-Amerikan tai Uuden-Seelannin rannikkoa. Kalat ovat sopeutuneet kylmissä vesissä elämiseen ja poikasvaihetta lukuun ottamatta ne erittävät vereensä jäätymistä estäviä proteiineja. Suurin osa jääahvenista elää lähellä pohjaa. Useiden lajien ravintoa ovat planktonäyriäiset, mutta esimerkiksi hammaskala saalistaa muita kaloja. Osa lajeista ovat ruokakaloja ja muun muassa hammaskalan kannat ovat ylikalastettuja.[1][2][3][4][5][6]
Jääahvenet (Nototheniidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan eteläisen pallonpuoliskon kylmistä vesistä.
