Kampelakalat (Pleuronectiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, johon kuuluu noin 680 lajia. Nämä jaetaan kahteen alalahkoon ja 14 heimoon. Aikuiset kampelakalat ovat merenpohjalla makaavia ja liikkuvia pohjakaloja. Niiden ruumis on litteä ja epäsymmetrinen; molemmat silmät ovat samalla puolella päätä. Kuoriutuessaan munasta kampelanpoikaset ovat kuitenkin normaalisti vielä kaksikylkisesti symmetrisiä, pystyssä uivia kaloja. Yleensä alle parisenttisenä ne kokevat muodonmuutoksen, jossa mm. toinen silmä vaeltaa kallon toiselle puolelle, ja kala asettuu pohjaelämään.
Kolmemetrinen ruijanpallas on yksi suurimmista kampelakaloista. Monet kampelakalat ovat merkittäviä ruokakaloja.
Itämeressä Suomen vesillä esiintyy säännöllisesti kaksi kampelalajia, kampela (Platichthys flesus) ja piikkikampela (Psetta maxima). Vain muutaman kerran on tavattu satunnaislajeja punakampelaa (Pleuronectes platessa), hietakampelaa (Limanda limanda) ja silokampelaa (Scophthalmus rhombus).
Kampelakalat (Pleuronectiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, johon kuuluu noin 680 lajia. Nämä jaetaan kahteen alalahkoon ja 14 heimoon. Aikuiset kampelakalat ovat merenpohjalla makaavia ja liikkuvia pohjakaloja. Niiden ruumis on litteä ja epäsymmetrinen; molemmat silmät ovat samalla puolella päätä. Kuoriutuessaan munasta kampelanpoikaset ovat kuitenkin normaalisti vielä kaksikylkisesti symmetrisiä, pystyssä uivia kaloja. Yleensä alle parisenttisenä ne kokevat muodonmuutoksen, jossa mm. toinen silmä vaeltaa kallon toiselle puolelle, ja kala asettuu pohjaelämään.
Kolmemetrinen ruijanpallas on yksi suurimmista kampelakaloista. Monet kampelakalat ovat merkittäviä ruokakaloja.
Itämeressä Suomen vesillä esiintyy säännöllisesti kaksi kampelalajia, kampela (Platichthys flesus) ja piikkikampela (Psetta maxima). Vain muutaman kerran on tavattu satunnaislajeja punakampelaa (Pleuronectes platessa), hietakampelaa (Limanda limanda) ja silokampelaa (Scophthalmus rhombus).
