Isojärvisimpukka (Anodonta cygnea) on Suomen suurikokoisin makean veden simpukkalaji.
Lajin kuori on ohut, ruskea- ja vihreäraidallinen, kuoren toinen pää on terävähkö, eikä siinä ole lukkohampaita. Kuori kasvaa yleensä 12-16-senttiseksi ja joskus suuremmaksikin.[2] Isojärvisimpukka voi elää parikymmentä vuotta vanhaksi.
Isojärvisimpukka on palearktinen laji, jota tavataan Britteinsaarilta Siperiaan, ja etelässä aina Pohjois-Afrikkaan asti ulottuvalla alueella.[3]
Isojärvisimpukan elinympäristöä ovat rehevät pienet järvet ja jokien suvannot. Se elää usein melko syvällä.
Järvisimpukat ovat nuorina kaksineuvoisia, eli samassa yksilössä on sekä muna- että siittiörauhaset. Pienissä vesistöissä yksilöt pysyvätkin kaksineuvoisina mikä turvaa munien hedelmöittymisen. Suurissa vesistöissä ne kehittyvät joko koiraiksi tai naaraiksi. Munasolut, joita on satoja tuhansia, hedelmöityvät emon ulompien kiduslehtien sisällä olevissa onteloissa ja kehittyvät glokidotoukiksi. Toukalla on kaksi kuorenpuoliskoa, joiden ulkoreunassa on hammas; kuorenpuoliskojen välistä tulee ulos rihmamainen säie.
Järvisimpukoiden kutuaika on loppukesällä. Talvella glokidiot ovat kehittyneet emosimpukan sisällä, ja keväällä se päästää ne veteen kalan uidessa ohi. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan eviin tai pintaan. Kala erittää toukan ympärille rakkulan, jonka sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden ajan. Loisimisvaiheen aikana simpukka saattaa kulkeutua hyvinkin kauas lisääntymispaikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka pudottautuu pohjaan ja aloittaa 5–10 vuotta käsittävän aikuisvaiheensa. Suurin osa emosimpukan päästämistä toukista joutuu pohjaan, missä ne voivat odotella kalan paikalle osumista 2–3 viikkoa ennen kuin menehtyvät.
Isojärvisimpukka myllää pohjaa jalallaan ja syö sieltä nousevaa pieneliöstöä.
Isojärvisimpukka (Anodonta cygnea) on Suomen suurikokoisin makean veden simpukkalaji.
