Isotakiainen (Arctium lappa) on suurikokoinen takiaisten suvun mykerökukkaiskasvi, joka kasvaa alkuperäisesti Euroopassa. Laji on syömäkelpoinen ihmiselle, ja sitä käytetään mustajuuren tapaan ruokakasvina erityisesti Japanissa.
Isotakiainen kasvaa 90–200 senttimetriä korkeaksi. Laji muistuttaa paljon seittitakiaista (Arctium tomentosum) ja molemmilla takiaisilla mykeröstö on rakenteeltaan huiskilomainen. Isotakiaisen kukkamykeröjen kehdot ovat lähes tai kokonaan karvattomia, väriltään kellanvihreät ja niiden kehtosuomut koukkukärkisiä. Kehto on kooltaan 2–2,5 x 3,5–4 cm. Isotakiaisen kukat ovat väriltään punaisia torvikukkia. Hedelmät ovat 6–7 millimetrin mittaisia pähkylöitä. Isotakiainen risteytyy helposti seittitakiaisen kanssa.[1][2]
Suomessa isotakiainen on harvinainen, vain etelässä kasvava laji. Se on muinaistulokas tai toisinaan uustulokas, jota tavataan vanhojen asuinseutujen pihoilla ja tienvarsilla. [2]
Isotakiaisen viljelymuoto vihannestakiainen eli gobou (Arctium tomentosum var. edule) on takiaisesta jalostettu vihannes ja juures. Kiinassa se on tunnettu jo kauan ja Japanissa sitä on viljelty 900-luvulta saakka. Sitä on käytetty myös lääkekasvina. Vihannestakiainen sisältää paljon kuitua, mineraaleja ja B-vitamiineja. Juuret ovat pitkiä ja kapeita. Ulkomuodoltaan ja käytöltään se muistuttaa mustajuurta.[3]
Isotakiainen (Arctium lappa) on suurikokoinen takiaisten suvun mykerökukkaiskasvi, joka kasvaa alkuperäisesti Euroopassa. Laji on syömäkelpoinen ihmiselle, ja sitä käytetään mustajuuren tapaan ruokakasvina erityisesti Japanissa.
