Hietasimpukka (Mya arenaria) on noin 5 cm:n mittainen, pohjaan kaivautuneena elävä suolaisen veden simpukkalaji. Väriltään se on likaisenvaalea ja muodoltaan pitkänomaisen soikea. Se kaivautuu pohjamutaan jopa 20 cm:n syvyyteen ja työntää sieltä hengitys- ja ravintoputkensa pohjan pintaan. Hietasimpukka on yksi viidestä Suomen vesillä Itämeressä tavattavasta mereisestä simpukkalajista.
Hietasimpukka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikan Atlantin rannikolta. Kotiseudullaan hietasimpukkaa kerätään kaupallisesti ihmisravinnoksi erityisesti Uudessa Englannissa.[1]
Amerikasta hietasimpukka on tulokaslajina levinnyt Eurooppaan viimeistään 1500-luvulla, mutta mahdollisesti jo muutamaa vuosisataa aiemmin.[2] Se on ihmisen mukana levinnyt myös Tyynen valtameren puolelle.
Hietasimpukan tieteellisen nimen mukaan on saanut nimensä Itämeren nykyinen geologinen vaihe Myameri.[3]
.jpg)
Hietasimpukka (Mya arenaria) on noin 5 cm:n mittainen, pohjaan kaivautuneena elävä suolaisen veden simpukkalaji. Väriltään se on likaisenvaalea ja muodoltaan pitkänomaisen soikea. Se kaivautuu pohjamutaan jopa 20 cm:n syvyyteen ja työntää sieltä hengitys- ja ravintoputkensa pohjan pintaan. Hietasimpukka on yksi viidestä Suomen vesillä Itämeressä tavattavasta mereisestä simpukkalajista.
Hietasimpukka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikan Atlantin rannikolta. Kotiseudullaan hietasimpukkaa kerätään kaupallisesti ihmisravinnoksi erityisesti Uudessa Englannissa.
Amerikasta hietasimpukka on tulokaslajina levinnyt Eurooppaan viimeistään 1500-luvulla, mutta mahdollisesti jo muutamaa vuosisataa aiemmin. Se on ihmisen mukana levinnyt myös Tyynen valtameren puolelle.
Hietasimpukan tieteellisen nimen mukaan on saanut nimensä Itämeren nykyinen geologinen vaihe Myameri.
