Madarasz's Tiger Parrot

El lloret tigre de Madarasz (Psittacella madaraszi) és un ocell de la família dels psitàcids (Psittacidae) que habita boscos de muntanya del centre i est de Nova Guinea.

Referències

Aderyn a rhywogaeth o adar yw Parot Maderasz (sy'n enw gwrywaidd; enw lluosog: parotiaid Maderasz) a adnabyddir hefyd gyda'i enw gwyddonol Psittacella maderaszi; yr enw Saesneg arno yw Maderasz’s parrot. Mae'n perthyn i deulu'r Parotiaid (Lladin: Psittacidae) sydd yn urdd y Psittaciformes.^[1]

Talfyrir yr enw Lladin yn aml yn P. maderaszi, sef enw'r rhywogaeth.^[2]

Teulu

Mae'r parot Maderasz yn perthyn i deulu'r Parotiaid (Lladin: Psittacidae). Dyma rai o aelodau eraill y teulu:

Rhestr Wicidata:

rhywogaeth enw tacson delwedd Corbarot brongoch Micropsitta bruijnii Corbarot Finsch Micropsitta finschii Corbarot Meek Micropsitta meeki Corbarot penfelyn Micropsitta keiensis Corbarot wyneblwyd Micropsitta pusio Loricît cain Charmosyna pulchella Loricît Caledonia Newydd Charmosyna diadema Loricît gyddfgoch Charmosyna amabilis Loricît Josephine Charmosyna josefinae Loricît palmwydd Charmosyna palmarum Loricît talcenlas Charmosyna toxopei Macaw Spix Cyanopsitta spixii Macaw torgoch Orthopsittaca manilatus

Gweler hefyd

• Rhestr Goch yr IUCN

Cyfeiriadau

Der Madarasz-Bindensittich (Psittacella madaraszi), auch als Schuppenkopfpapagei bezeichnet ist eine Vogelart aus der Gattung der Bindensittiche. Die Art kommt endemisch auf der Insel Neu-Guinea vor.

Er ist nach dem ungarischen Ornithologen Gyula Madarász benannt, der im 19. Jahrhundert mehrere Forschungsreisen nach Südostasien unternahm.

Merkmale

Die Grundfarbe des Gefieders ist grün. Der Schnabel ist bläulich, die Augen rot. Das Männchen hat einen braunen Kopf mit gelben Flecken im Nacken. Im Gegensatz zum sehr ähnlichen Olivpapagei erstreckt sich die braune Farbe des Kopfes nicht bis auf den Bauch hinab. Das Weibchen hat einen grünen Kopf mit bläulicher Stirn. Vom Kopf zieht sich über den Rücken eine braun-grüne Bänderung herab. Die Jungvögel ähneln dem Weibchen.

Habitat

Tropische Gebirgswälder auf einer Höhenstufe von 1150 bis 2500 m.

Ernährung

Früchte, Samen, Beeren und Blätter.

Literatur

• del Hoyo,J., Elliott,A. & Sargatal,J. eds. (1997),Handbook of the Birds of the World. Vol. 4. Sandgrouse to Cackoos. Lynx Edicions, Barcelona. ISBN 84-87334-22-9
• Otto Finsch, Adolf Bernhard Meyer: Vögel von Neu Guinea, zumeist aus der Alpen-Region am Südostabhange des Owen-Stanley-Gebirges (Hufeisengebirge 7000-8000' hoch), gesammelt von Karl Hunstein. II. In: Zeitschrift für die gesammte Ornithologie. Band 3, 1886, S. 1–29 (biodiversitylibrary.org).

Madarasz's tiger parrot (Psittacella madaraszi) is a species of parrot in the family Psittaculidae native to New Guinea. Its natural habitat is subtropical or tropical moist montane forests.

Its common name and Latin binomial commemorate the Hungarian ornithologist Gyula von Madarász.^[2]

Description

Madarasz's tiger parrot is a relatively small parrot, with a height of about 14 cm and an average weight of around 34–44 grams. Males and females feature an olive/brown head. From crown to hindneck, it has yellow feathers, giving it speckled appearance. The throat area has a more dull yellow hue. The upper breast is olive in color. It has green tail feathers with red undertail coverts. The beak is a light blue/grey tipped with white. Females have a blue wash on the forehead and an orange wash on the nape and hindneck.^[3]

References

Retrieved from "https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Madarasz%27s_tiger_parrot&oldid=1120710334"

El lorito tigre de Madarasz (Psittacella madaraszi)^[2]​ una especie de ave psitaciforme de la familia Psittaculidae endémica de Nueva Guinea. Sus nombres científico y común conmemoran al ornitólogo húngaro Gyula von Madarász.^[3]​

Descripción

El lorito tigre de Madarasz mide alrededor de 14 cm de largo.^[4]​ Presenta dimorfismo sexual. El plumaje de los machos es principalmente verde, con listas negras en el manto y obispillo. Su cabeza y cuello son de color pardo oliváceo, salpicado con motas amarillas. La base inferior de su cola es roja. Las hembras tienen la cabeza verde con la frente azulada, y al igual que los machos carecen de listado en las partes inferiores, lo que las diferencia de las hembras de las demás especies de loritos tigre. El pico de ambos es gris azulado con la punta blanca. Sus ojos son castaños rojizos y sus patas grises.

Distribución y hábitat

Se encuentra en las selvas húmedas de la cordillera central de Nueva Guinea, salvo en su tramo occidental, entre los 1100 y 2500 metros de altitud.^[4]​

Taxonomía

Se reconocen cuatro subespecies:^[4]​

• Psittacella madaraszi madaraszi - se encuentra en las montañas del sureste de Nueva Guinea;
• Psittacella madaraszi major - presente en las montañas del oeste de su área de distribución;
• Psittacella madaraszi hallstromi - ocupa las montañas centrales de Nueva Guinea;
• Psittacella madaraszi huonensis - se encuentre en el noreste de Nueva Guinea (montañas de la península Huon).

Referencias

Psittacella madaraszi Psittacella generoko animalia da. Hegaztien barruko Psittacidae familian sailkatua dago.

Erreferentziak

Kanpo estekak

• World Bird Names

Ikus, gainera

• Psittacella
• Psittacidae

Viherraitakaija (Psittacella madaraszi) on pienikokoinen Papua-Uudessa-Guineassa elävä kaijalaji. Laji on nimetty unkarilaisen lintutieteilijän Gyula Madarászin kunniaksi.

Koko ja ulkonäkö

Viherraitakaija on noin 14 cm pitkä ja painaa 34–44 g. Lajista tunnetaan neljä alalajia ja muotojen välillä on värieroja. Höyhenpuvultaan se muistuttaa suuresti ruskoraitakaijaa mutta viherraitakaijalta puuttuu kaulan keltainen rengas ja sen pää on vaaleamman ruskea. Nokka on siniharmaa ja valkokärkinen, iiris punaruskea ja jalat siniharmaat.Nuoret linnut muistuttavat naarasta.

Viherraitakaijaa ei yleensä pidetä lemmikkinä. Se liikkuu yleensä pareittain, ja on hiljainen ja huomaamaton.

Esiintyminen

Viherraitakaija elää Papua-Uusi-Guinean itäosien vuoristoalueilla. Sen populaatio on kooltaan yli 50 000 yksilöä ja elinympäristön ala 50 000–100 000 neliökilometriä.

Elinympäristö

Laji elää vuoristojen sademetsissä 1 100–2 500 m:n korkeudella merenpinnasta.

Lisääntyminen

Lajin pesintä tunnetaan puutteellisesti. Luonnossa pesä lienee puun kolossa.

Ravinto

Viherraitakaija syö hedelmiä, siemeniä, marjoja ja kasvien osia.

Lähteet

• Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
• World Parrot Trust

Psittacella madaraszi

La Perruche de Madarasz (Psittacella madaraszi) est une espèce d'oiseaux appartenant à la famille des Psittacidae. Le nom normalisé fut choisi pour commémorer l'ornithologue et peintre hongrois Gyula Madarász (en) (1858-1931).

Description

Tout comme la Perruche modeste, cet oiseau mesure environ 14 cm de long. Son plumage présente une dominante verte avec les sous-caudales rouges.

Comme les autres espèces du genre Psittacella, il possède un net dimorphisme sexuel. Le mâle arbore une calotte marron, des tons bleuâtres sur le front, des motifs tigrés jaunes du sommet de la tête à la nuque ainsi que de légères tigrures sur le croupion. La femelle a la tête verte, le front bleuâtre et de légers motifs tigrés noirs du sommet de la tête jusqu'au croupion.

Sous-espèces

La Perruche de Madarasz est représentée par quatre sous-espèces :

• madaraszi ;
• huonensis ;
• hallstromi ;
• major.

Habitat

Cet oiseau vit dans les forêts jusqu'à 2 500 m d'altitude.

Répartition

La Perruche de Madarasz peuple la Nouvelle-Guinée.

Il pappagallo tigrato di Madarasz (Psittacella madaraszi) è un uccello della famiglia degli Psittaculidi, endemico della Nuova Guinea.

Bibliografia

• (EN) BirdLife International 2008, Psittacella madaraszi, su IUCN Red List of Threatened Species, Versione 2020.2, IUCN, 2020.

Vogels

Madarasz' tijgerparkiet (Psittacella madaraszi) is een vogel uit de familie Psittaculidae (papegaaien van de Oude Wereld).

Kenmerken

Deze tijgerparkiet is 15 cm lang. Het is een vrij kleine, groene papegaaiachtige met rode onderstaart . De kop van het mannetje is bruin gekleurd; dit bruin gaat geleidelijk over in groen, waardoor de buik geheel groen is. Het vrouwtje is helemaal groen met zwarte "tijgerstreepjes" van de kruin tot aan de stuit. Op de nek hebben zowel mannetje als vrouwtje een vage oranje vlek.^[2]

Verspreiding en leefgebied

Deze soort is endemisch in Nieuw-Guinea en telt 4 ondersoorten:

• P. m. major: westelijk Nieuw-Guinea.
• P. m. hallstromi: centraal Nieuw-Guinea.
• P. m.i huonensis: Huonschiereiland (noordoostelijk Nieuw-Guinea).
• P. m. madaraszi: zuidoostelijk Nieuw-Guinea.

Het is een onopvallende vogel die weinig vliegt en zich schuilhoudt tussen takken. Het leefgebied is natuurlijk bos in berggebieden tussen de 1200 en 2500 m boven zeeniveau.

Bronnen, noten en/of referenties

Psittacella madaraszi é uma espécie de ave da família Psittacidae.

Pode ser encontrada nos seguintes países: Indonésia (Nova Guiné Ocidental) e Papua-Nova Guiné.^[1]

Os seus habitats naturais são: regiões subtropicais ou tropicais húmidas de alta altitude.^[1]

Referências

• (em inglês) BirdLife International 2004. parrot%20madaraszi Psittacella madaraszi. 2006 IUCN Red List of Threatened Species. Dados de 24 de Julho de 2007.

Madarász tigerpapegoja^[2] (Psittacella madaraszi) är en fågel i familjen östpapegojor inom ordningen papegojfåglar.^[3]

Utbredning och systematik

Madarász tigerpapegoja delas in i fyra underarter:^[3]

• P. m. major – förekommer på västra Nya Guinea (Weylandbergen och Sudirmanbergens nordsluttning)
• P. m. hallstromi – förekommer på Nya Guineas Central Highlands och Hindenburgbergen
• P. m. huonensis – förekommer på nordöstra Nya Guinea (berg på Huonhalvön)
• P. m. madaraszi – förekommer i berg på sydöstra Nya Guinea

Underarterna major och hallstromi inkluderas ofta i nominatformen.^[4]

Status

IUCN kategoriserar arten som livskraftig.^[1]

Namn

Fågelns svenska och vetenskapliga artnamn hedrar Dr Gyula Madarász (1858-1931), ungersk ornitolog och curator på Ungerns nationalmuseums fågelavdelning 1881-1915.^[5]

Noter

1. ^ [a b] Birdlife International 2012 Psittacella madaraszi Från: IUCN 2015. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4 www.iucnredlist.org. Läst 2016-02-01.
2. ^ Sveriges ornitologiska förening (2018) Officiella listan över svenska namn på världens fågelarter, läst 2018-02-14
3. ^ [a b] Clements, J. F., T. S. Schulenberg, M. J. Iliff, D. Roberson, T. A. Fredericks, B. L. Sullivan, and C. L. Wood (2016) The eBird/Clements checklist of birds of the world: Version 2016 http://www.birds.cornell.edu/clementschecklist/download, läst 2016-08-11
4. ^ Gill, F & D Donsker (Eds). 2018. IOC World Bird List (v 8.2). doi : 10.14344/IOC.ML.8.2.
5. ^ Jobling, J. A. (2016). Key to Scientific Names in Ornithology. Ur del Hoyo, J., Elliott, A., Sargatal, J., Christie, D.A. & de Juana, E. (eds.) (2016). Handbook of the Birds of the World Alive. Lynx Edicions, Barcelona. Hämtad från www.hbw.com.

Externa länkar

• Wikispecies har information om Psittacella madaraszi.
  Artförteckning

Psittacella madaraszi là một loài chim trong họ Psittacidae.^[1]

Chú thích

Tham khảo

• Dữ liệu liên quan tới Psittacella madaraszi tại Wikispecies