Viherraitakaija (Psittacella madaraszi) on pienikokoinen Papua-Uudessa-Guineassa elävä kaijalaji. Laji on nimetty unkarilaisen lintutieteilijän Gyula Madarászin kunniaksi.
Viherraitakaija on noin 14 cm pitkä ja painaa 34–44 g. Lajista tunnetaan neljä alalajia ja muotojen välillä on värieroja. Höyhenpuvultaan se muistuttaa suuresti ruskoraitakaijaa mutta viherraitakaijalta puuttuu kaulan keltainen rengas ja sen pää on vaaleamman ruskea. Nokka on siniharmaa ja valkokärkinen, iiris punaruskea ja jalat siniharmaat.Nuoret linnut muistuttavat naarasta.
Viherraitakaijaa ei yleensä pidetä lemmikkinä. Se liikkuu yleensä pareittain, ja on hiljainen ja huomaamaton.
Viherraitakaija elää Papua-Uusi-Guinean itäosien vuoristoalueilla. Sen populaatio on kooltaan yli 50 000 yksilöä ja elinympäristön ala 50 000–100 000 neliökilometriä.
Laji elää vuoristojen sademetsissä 1 100–2 500 m:n korkeudella merenpinnasta.
Lajin pesintä tunnetaan puutteellisesti. Luonnossa pesä lienee puun kolossa.
Viherraitakaija syö hedelmiä, siemeniä, marjoja ja kasvien osia.
Viherraitakaija (Psittacella madaraszi) on pienikokoinen Papua-Uudessa-Guineassa elävä kaijalaji. Laji on nimetty unkarilaisen lintutieteilijän Gyula Madarászin kunniaksi.
