Muskottikasvit (Myristicaceae) on koppisiemenisten Magnoliales-lahkoon kuuluva kasviheimo, jossa on puolisentuhatta lajia.
Muskottikasvit ovat puita, joiden oksat ovat valekiehkuroina. Kasvissa on punaista nestettä, päätesilmu on punertava ja pitkä. Lehdet ovat kahdessa rivissä, ja niiden ruodit ovat usein lyhyitä ja lavat ehytlaitaisia sekä usein alta harmahtavia. Usein lehtilapa on pahoin hyönteisten vahingoittama, kuivana hauras, ja suonitus on huomaamaton. Kasvit ovat kaksikotisia. Melko pienissä kukissa on yhteenkasvanut, kolmilehtinen kehä, yhteenkasvanut hetiö tai yksi ainoa emilehti. Hedelmä on yksisiemeninen, tavallisesti avautuva ja usein melko kookas. Siemenessä on kirjava endospermi ja vaippa (arillus).[1]
Aineenvaihdunta tuottaa eräitä flavonoideja, flavoneja, asetogeniineja ja eräitä alkaloideja. Soluissa on oksalaattikiteitä. Karvat ovat haaraisia, tähtimäisiä tai T:n muotoisia. Lehdet ovat harvoin kierteisesti. Kukat ovat säteittäisiä, pohjus on pieni. Kehälehtiä on 2–5, tavallisesti kolme yhtenä kiehkurana, yhteenkasvaneita. Hedekukissa on kiehkuroittain, harvemmin kierteisesti 2–40 hedettä, jotka yleensä ovat yhteenkasvaneita; emin jäänne, pistillodi, puuttuu. Emikukissa ei ole joutoheteitä; emissä on vartalo ja kaksiliuskainen tai kilpimäinen luotti, sikiäimessä yksi ainoa kaksikalvoinen siemenaihe. Hedelmä on tuppilo, harvoin avautumaton. Siemen on kookas ja siinä on siemenvaippa eli arillus (vrt. muskottikukka).[1]
Muskottio (Cephalosphaera usambarensis).
Gymnacranthera canarica, kukkia.
Horsfieldia kingii, hedelmiä ja siemeniä.
Knema conferta.
Nuuskavirola (Virola elongata).
Muskottikasvit ovat levinneet tropiikkiin. Afrikan mantereella on vain muutama laji.[1]
Muskottikasveihin kuuluu 20 sukua ja 475 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat muskottipuut (Myristica, 175 lajia), Horsfieldia (100 lajia), Knema (95 lajia) ja virolat (Virola, 60 lajia).[1][2]
Muskottikasvit (Myristicaceae) on koppisiemenisten Magnoliales-lahkoon kuuluva kasviheimo, jossa on puolisentuhatta lajia.
