Kanellapuukasvit (Canellaceae) on pieni, vain 13 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Canellales-lahkossa.
Kanellapuukasvit ovat ainavihantia pensaita tai puita, joiden kaarna on usein melko vaalea. Lehdet sijaitsevat kierteisesti tai kahdessa rivissä ja ovat melko paksuja, aromaattisia, korvakkeettomia, ehytlaitaisia. Kukinto on vaihtelevanlainen. Kukissa on kolme verholehteä, 5–12, harvoin neljä punaista ja tavallisesti erillistä terälehteä, yhteenkasvaneet heteet, joita voi olla paljon ja joiden ponnet avautuvat kukasta ulospäin, sekä 2–6 yhteenkasvaneen emilehden muodostama sikiäin, jossa on laitaistukat; vartalo on lyhyt ja luotti liuskainen. Sikiäimessä on kaikkiaan vähintään neljä tai paljon luokkimaisesti taipuneita siemenaiheita. Hedelmä on verhiön suojaama marja. Siemenessä voi olla kirjava endospermi. Kromosomiston annosluku on n = 11, 13, 14.[1]
Kanellapuukasvien levinneisyyskuva on hajanainen trooppisessa Amerikassa, Itä-Afrikassa ja Madagaskarissa.[2]
Kanellapuukasveihin kuuluu viiteen sukuun luettavat 13 lajia.[3] Suvut ovat:[4]
Kanellapuun (Canella winterana) aromaattisesta kuoresta saadaan ns. valkokanelia, jota käytetään vahvistavana rohtona ja piristeenä tai mausteena, mutta myös kalamyrkkynä Puerto Ricossa. Länsi-intialaisen lajin Cinnamodendron corticosum kuorta käytetään myös vahvistavana rohtona. Madagaskarilaisen Cinnamosma fragrans -lajin aromaattista puuta käytetään itämailla uskonnollisiin rituaaleihin. Ugandalaisen lajin Warburgia ugandensis pihkaa käytetään liimana työkalujen varsien kiinnittämisessä, lehtiä ravinnoksi ja kuorta laksatiivina. W. stuhlmannii -laji tuottaa puuta, josta Lähi-Idässä tehdään pikku esineitä, ja josta uutetaan öljyä voimakkaisiin parfyymeihin. Tansaniassa käytetään lajin W. elongata hedelmiä ravinnoksi.[5]
Kanellapuukasvit (Canellaceae) on pieni, vain 13 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Canellales-lahkossa.
