Aaloet (Aloë) on mehikasvisuku heinäpuukasvien (Xanthorrhoeaceae) heimon alaheimossa Asphodeloideae, joka vanhemmissa luokitusjärjestelmissä usein luokiteltiin omaksi soihtukasvien (Asphodelaceae) heimokseen.[1] Sukuun kuuluu yli kolmesataa lajia, jotka kasvavat luonnonvaraisina Afrikan kuivilla alueilla, etenkin Etelä-Afrikan eteläkärjessä ja trooppisen Afrikan vuorilla. Agavet, jotka muistuttavat aaloeita ulkonäöltään, mutta kasvavat Amerikassa, eivät ole aaloeille kovin läheistä sukua.[2]
Aaloet muistuttavat ulkonäöltään ananaksen lehtiruusuketta. Mehevien lehtien reunat ovat piikikkäät. Kukat ovat pienet, kellomaiset, keltaiset tai punaiset.
Kasvumuodoltaan aaloet ovat usein pensasmaisia. Jotkin ovat varrettomia, toiset taas 20 m:n korkuisiksi kasvavia puita. Varret ovat tavallisesti haaraisia, ja lehdet sijaitsevat tiheinä ruusukkeina haarojen kärjissä. Lehdet ovat meheviä ja vahapeitteisiä, yleensä reunoiltaan piikkihampaisia. Putkimaiset ja kaunisväriset kukat sijaitsevat pitkien kukintovarsien latvoissa tähkämäisissä tai terttumaisissa ryhmissä.[3]
Aaloeita on viljelty useita vuosisatoja, ja jo Dioskorides kuvaa niiden ominaisuuksia.[4].
Aaloeita kasvatetaan koristeina. Monista aaloelajeista käytetään niiden lehdistä saatavaa geelimäistä nestettä kosmetiikan raaka-aineena, mm. ihovoiteena ja palovammojen hoitoon tunnetuimpana lääkeaaloe (Aloe vera). Tuorepuristettua ja säilöttyä aloe-geeliä saa myös juomana.
Joitakin aaloelajeja voidaan kasvattaa ruukkukasvina huoneessa. Niiden hoitaminen ei ole lainkaan vaikeaa, sillä aaloet tarvitsevat vain vähän vettä.
Aaloehamppu on muutamien aaloeiden syykimpuista koostuvaa kuitua. Sitä käytetään lajien kasvuseuduilla köysien punontaan. Aloe vera -kasvista saadaan myös tekstiilien valmistukseen käytettävää aaloekuitua.
Kasvia kuvataan vertauskuvia käsittelevässä kirjallisuudessa usein agavena. Virheellisesti kumpikin on mainittu kovaa vatsaa parantavina lääkekasveina; tämän vuoksi niitä on pidetty katumuksen ja kärsimyksen symboleina. Aaloeta käytettiin myös palsamoinnissa, koska sen ajateltiin ehkäisevän mätänemistä. Koska aaloe kasvattaa vain yhden korkean kukkavarren, kasvista on muodostunut Neitsyt Marian yhdenkertaisen neitseellisen äitiyden vertauskuva. [5]
Aaloet (Aloë) on mehikasvisuku heinäpuukasvien (Xanthorrhoeaceae) heimon alaheimossa Asphodeloideae, joka vanhemmissa luokitusjärjestelmissä usein luokiteltiin omaksi soihtukasvien (Asphodelaceae) heimokseen. Sukuun kuuluu yli kolmesataa lajia, jotka kasvavat luonnonvaraisina Afrikan kuivilla alueilla, etenkin Etelä-Afrikan eteläkärjessä ja trooppisen Afrikan vuorilla. Agavet, jotka muistuttavat aaloeita ulkonäöltään, mutta kasvavat Amerikassa, eivät ole aaloeille kovin läheistä sukua.
