Piirikaktukset (Echinocereus) on 60 lajia käsittävä pohjoisamerikkalainen kaktuskasvisuku. Ne ovat matalakasvuisia ja kukiltaan näyttäviä kuivien kasvupaikkojen kasveja. Tieteellinen nimi viittaa siiliin (kreikan ekhinos) ja vahaan (latinan cereus).[1]
Piirikaktukset ovat joko yksivartisia tai haarovia, maanmyötäisiä tai pystykasvuisia, pallomaisia tai lieriömäisiä ja enimmäkseen piikkien peittämiä. Korkeutta niillä on tavallisesti 1-60 cm, mutta muista kasveista tukea ottavat lajit voivat saavuttaa jopa neljän metrin pituuden. Varsien uurteita on 4-26, ja ne ovat yleensä hyvin kehittyneitä. Toisinaan varressa on nystermiä. Kääpiöversot eli areolit sijaitsevat nystyjen päissä, ja niissä on vaihtelevanmuotoisia piikkejä. Juuret ovat ohuita tai mukulamaisia.[2]
Piirikaktusten kukat puhkeavat areolien yläpinnalle. Ne kukkivat päiväaikaan keväisin ja/tai kesäisin. Kooltaan kukat ovat vaihtelevia, muodoltaan suppilomaisia ja tavallisesti kirkasvärisiä. Kukkamaljan emin vartalon tyvellä on areoleja, joissa on piikkejä, sukasia ja toisinaan villakarvaa. Emin luotit ovat tavallisesti vihreät, joskus valkoiset. Hedelmä on pallomainen tai munamainen, tavallisesti mehukas, vihreä tai punainen ja tavallisesti piikkinen. Hedelmä avautuu sivuiltaan raoilla. Leveän soikeat siemenet ovat mustia ja nystypintaisia.[3]
Piirikaktuksia tavataan kauttaaltaan Yhdysvaltojen länsiosissa, ja etelässä niiden levinneisyys ulottuu Keski-Meksikoon. [4]
Luonnosta löytyy 60 piirikaktuslajia ja yksi luontaisesti syntynyt risteymä.[5]
Piirikaktukset (Echinocereus) on 60 lajia käsittävä pohjoisamerikkalainen kaktuskasvisuku. Ne ovat matalakasvuisia ja kukiltaan näyttäviä kuivien kasvupaikkojen kasveja. Tieteellinen nimi viittaa siiliin (kreikan ekhinos) ja vahaan (latinan cereus).
