Falanukki (Eupleres goudotii) on Pohjois-Madagaskarilla elävä noin 50 senttimetrin pituinen (hännän pituus on noin 23 cm) mangusteja muistuttava petonisäkäs, joka kuitenkin kuuluu endeemiseen Eupleridae-heimoon (Madagaskarin petoeläimet). Sillä on pitkä ja hoikka ruumis, suippo kuono ja lyhyet jalat. Takajalat ovat etujalkoja pidemmät ja häntä on paksu ja tuuhea.
Falanukki on huono kiipijä ja hyppääjä, mutta hypähtelee hitaasti maassa etsiessään etenkin matoja, mutta myös hyönteisiä, vesikotiloita, sammakoita ja jopa pikkunisäkkäitä ja lintuja. Se menee mielellään veteen ajamaan saalistaan. Ravinnon riittäessä se kerää rasvavarastoa häntänsä tyveen ja tarvittaessa elää sen turvin.
Falanukit elävät koko elämän kestävässä parisuhteessa, ja kukin pari merkitsee reviirinsä perärauhasten ja pään rauhasten eritteillä. Naaras synnyttää täysin karvaisen ja avosilmäisen poikasen noin neljän kuukauden kantoajan jälkeen. Emo imettää poikasta yhdeksän viikkoa.
Falanukit ovat harvinaistuneet luonnonsuojelualueiden ulkopuolella metsien hävityksen, liiallisen pyydystyksen ja saarelle tuodun pikkusivettikissan (Viverricula indica) synnyttämän kilpailun vuoksi, ja siksi ne ovat vaarantuneita.
Falanukki (Eupleres goudotii) on Pohjois-Madagaskarilla elävä noin 50 senttimetrin pituinen (hännän pituus on noin 23 cm) mangusteja muistuttava petonisäkäs, joka kuitenkin kuuluu endeemiseen Eupleridae-heimoon (Madagaskarin petoeläimet). Sillä on pitkä ja hoikka ruumis, suippo kuono ja lyhyet jalat. Takajalat ovat etujalkoja pidemmät ja häntä on paksu ja tuuhea.
Falanukki on huono kiipijä ja hyppääjä, mutta hypähtelee hitaasti maassa etsiessään etenkin matoja, mutta myös hyönteisiä, vesikotiloita, sammakoita ja jopa pikkunisäkkäitä ja lintuja. Se menee mielellään veteen ajamaan saalistaan. Ravinnon riittäessä se kerää rasvavarastoa häntänsä tyveen ja tarvittaessa elää sen turvin.
Falanukit elävät koko elämän kestävässä parisuhteessa, ja kukin pari merkitsee reviirinsä perärauhasten ja pään rauhasten eritteillä. Naaras synnyttää täysin karvaisen ja avosilmäisen poikasen noin neljän kuukauden kantoajan jälkeen. Emo imettää poikasta yhdeksän viikkoa.
Falanukit ovat harvinaistuneet luonnonsuojelualueiden ulkopuolella metsien hävityksen, liiallisen pyydystyksen ja saarelle tuodun pikkusivettikissan (Viverricula indica) synnyttämän kilpailun vuoksi, ja siksi ne ovat vaarantuneita.
