Kiitohämähäkit (Pisauridae) on hämähäkkeihin kuuluva heimo.
Kiitohämähäkit ovat yleensä verraten kookkaita ja muistuttavat ulkonäöltään ja elintavoiltaan melko paljon juoksuhämähäkkejä. Levossa hämähäkki levittää jalat sivuilleen. Voimakkaiden ja verraten lyhyiden raajojen kärjissä on usein karvoja, jotka mahdollistavat liikkumisen veden pinnalla.[2]
Silmiä on kahdeksan. Juoksuhämähäkeistä poiketen kaikki silmät ovat jotakuinkin samankokoisia.[3] Kiitohämähäkit ovat aktiivisia saalistajia. Ne eivät siis kudo pyyntiverkkoa vaan liikkuvat etsimässä saaliseläimiä. Tyypillisessä saalistusasennossa hämähäkki pitää kahta ensimmäistä jalkapariaan ojennettuna. Monet vesistöjen läheisyydessä elävät lajit kelpuuttavat saaliikseen jopa sammakoita ja pieniä kaloja. Monet lajit osaavat tarvittaessa sukeltaa.
Kosiomenoissa koiras saattaa tarjota naaraalle saalishyönteistä lahjana ja tekeytyä kuolleeksi.[4] Parittelun jälkeen naaras kantaa seittipakettiin käärittyjä munia leukojensa ja pedipalppien varassa kunnes poikasten kuoriutuminen on lähellä. Tällöin se kutoo verkon, jossa poikaset ovat varhaisimman nuoruusvaiheensa turvassa. Tästä tulee myös heimon englanninkielinen nimi nursery-web spiders.
Suomessa, kuten muuallakin Pohjois-Euroopassa, heimoa edustavat vain kanervahämähäkki (Pisaura mirabilis), rantahämähäkki (Dolomedes fimbriatus) sekä isorantahämähäkki (Dolomedes plantarius).
Kiitohämähäkit (Pisauridae) on hämähäkkeihin kuuluva heimo.
Kiitohämähäkit ovat yleensä verraten kookkaita ja muistuttavat ulkonäöltään ja elintavoiltaan melko paljon juoksuhämähäkkejä. Levossa hämähäkki levittää jalat sivuilleen. Voimakkaiden ja verraten lyhyiden raajojen kärjissä on usein karvoja, jotka mahdollistavat liikkumisen veden pinnalla.
Silmiä on kahdeksan. Juoksuhämähäkeistä poiketen kaikki silmät ovat jotakuinkin samankokoisia. Kiitohämähäkit ovat aktiivisia saalistajia. Ne eivät siis kudo pyyntiverkkoa vaan liikkuvat etsimässä saaliseläimiä. Tyypillisessä saalistusasennossa hämähäkki pitää kahta ensimmäistä jalkapariaan ojennettuna. Monet vesistöjen läheisyydessä elävät lajit kelpuuttavat saaliikseen jopa sammakoita ja pieniä kaloja. Monet lajit osaavat tarvittaessa sukeltaa.
Kosiomenoissa koiras saattaa tarjota naaraalle saalishyönteistä lahjana ja tekeytyä kuolleeksi. Parittelun jälkeen naaras kantaa seittipakettiin käärittyjä munia leukojensa ja pedipalppien varassa kunnes poikasten kuoriutuminen on lähellä. Tällöin se kutoo verkon, jossa poikaset ovat varhaisimman nuoruusvaiheensa turvassa. Tästä tulee myös heimon englanninkielinen nimi nursery-web spiders.
Suomessa, kuten muuallakin Pohjois-Euroopassa, heimoa edustavat vain kanervahämähäkki (Pisaura mirabilis), rantahämähäkki (Dolomedes fimbriatus) sekä isorantahämähäkki (Dolomedes plantarius).
