Salomoninviistäjä (Pseudobulweria becki) on äärimmäisen uhanalainen ulappalintu, josta oli tavattu vuoteen 2003 asti ainoastaan kaksi yksilöä.[2] Naaras Papua-Uudesta-Guineasta vuonna 1928 ja koiras Salomonsaarilta vuonna 1929.[1] Laji on nimetty yhdysvaltalaisen lintutieteilijä Rollo Beckin mukaan.
Kooltaan salomoninviistäjä on noin 29 cm. Lajin selkä, pää ja kurkku ovat väriltään tummat. Vatsa on valkoinen ja siipien alapinnalla on valkoinen juova. Tylpän pyrstön reunat ovat väriltään punaiset. Salomoninviistäjä muistuttaa polynesianviistäjää (Pseudobulweria rostrata), mutta on sitä pienempi.[2]
Kuten muutkin ulappalinnut salomoninviistäjät elävät suurimmaksi osaksi merellä. Laji todennäköisesti tekee pesänsä pienille saarille tai suurempien saarien metsiin. Salomoninviistäjäkannan kooksi arvioidaan 50–250 yksilöä.[2] Lajiin kohdistuva suurin uhka on saarille levinneet kissat ja rotat.[1]
Salomoninviistäjä (Pseudobulweria becki) on äärimmäisen uhanalainen ulappalintu, josta oli tavattu vuoteen 2003 asti ainoastaan kaksi yksilöä. Naaras Papua-Uudesta-Guineasta vuonna 1928 ja koiras Salomonsaarilta vuonna 1929. Laji on nimetty yhdysvaltalaisen lintutieteilijä Rollo Beckin mukaan.
Kooltaan salomoninviistäjä on noin 29 cm. Lajin selkä, pää ja kurkku ovat väriltään tummat. Vatsa on valkoinen ja siipien alapinnalla on valkoinen juova. Tylpän pyrstön reunat ovat väriltään punaiset. Salomoninviistäjä muistuttaa polynesianviistäjää (Pseudobulweria rostrata), mutta on sitä pienempi.
Kuten muutkin ulappalinnut salomoninviistäjät elävät suurimmaksi osaksi merellä. Laji todennäköisesti tekee pesänsä pienille saarille tai suurempien saarien metsiin. Salomoninviistäjäkannan kooksi arvioidaan 50–250 yksilöä. Lajiin kohdistuva suurin uhka on saarille levinneet kissat ja rotat.
