Monotropa uniflora on Amerikassa ja Aasiassa kasvava monivuotinen, ruohovartinen loiskasvi, joka kuuluu mäntykukkien sukuun ja kanervakasvien heimoon.[1][2]
M. unifloralla on hyvin hento varsi, joka kasvaa 10–30 senttimetriä korkeaksi. Koko kasvi on vahamaisen läpikuultava ja täysin lehtivihreätön ja väritykseltään aavemaisen valkoinen tai vaaleanpunainen.[1][2] Sillä on suomumaiset ja mustapilkkuiset lehdet, jotka ovat kiinni kukintovarressa.[1]
M. uniflora kukkii alkukesästä alkusyksyyn.[1] Sen kukinnossa on vain yksi viisiterälehtinen kukka, mistä kertoo myös lajin latinankielinen nimi uniflora. Samasta juurakosta kohoaa tavallisesti useampia varsia, joihin on puhjennut jo kukka niiden ilmestyessä maasta.[1][2] Aluksi kukka nuokkuu alaspäin mutta kohoaa vähitellen vaakasuoraan ponsien ja luotien kehittyessä. Se on kohottautunut täysin pystyyn ennen siemenkodan kypsymistä. Kota halkeaa kärjestään, jolloin siemenet pääsevät varisemaan maahan siihen avautuneista raoista.[1] Tämän jälkeen kasvi lakastuu ja mustuu, mutta jää törröttämään pystyyn.[1][2]
M. uniflora kehittyi todennäköisesti jo jurakauden aikana Lauraasian mantereella, mikä selittäisi sen poikkeuksellisen laajan levinneisyysalueen. Amerikassa se kasvaa Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosien lehtimetsissä, Väli-Amerikan korkeilla ja viileillä vuorenrinteillä sekä Etelä-Amerikan pohjoisosissa. Aasiassa se on levinnyt Japaniin, Kiinaan ja Himalajan Etelä-Aasian puoleisiin osiin.[2]
M. uniflora elää vanhoissa, kosteissa ja varjoisissa metsissä.[1] Se saa kaiken ravintonsa loisimalla haperoilla, jotka elävät puolestaan symbioosissa puiden kanssa.[2]
Monotropa uniflora on Amerikassa ja Aasiassa kasvava monivuotinen, ruohovartinen loiskasvi, joka kuuluu mäntykukkien sukuun ja kanervakasvien heimoon.