dcsimg

Humalanvieras ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Humalanvieras eli nokkosvieras (Cuscuta europaea ssp. europaea) on luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasiassa elävä lehtivihreätön loiskasvi. Sitä tavataan myös Suomesta. Humalanvieras on euroopanvieraan (Cuscuta europaea) nimialalaji.

Aikaisemmin alalaji luokiteltiin humalanvieraskasveihin, jotka nykyään luetaan kiertokasvien heimoon.

Ulkonäkö ja koko

Yksivuotisen humalanvieraan varsi on paksuhko, haarova ja sen väri vaihtelee punaisesta lähes valkoiseen. Saavutettuaan sopivan isäntäkasvin humalanvieras kasvattaa laajoja, jopa 150 cm pitkiä ja takkuisen sotkuisia kasvustoja. Kasvin lehdet ovat hyvin pieniä ja suomumaisia. Kukinto on tiheä, 1–1,5 cm leveä sykerö. Vaatimattomien kukkien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta valkoiseen. Humalanvieras kukkii heinä-elokuussa. Kukkien runsaus riippuu isäntäkasvin kunnosta.[2][3]

 src=
Humalanvieraskasvustoa ruohoseljassa

Humalanvieras on täysloinen, eli se ottaa kaiken ravintonsa isäntäkasvista. Humalanvieraan siemenen idettyä se kasvattaa sirkkavarren, joka alkaa kasvaessaan. Kasvin turvattua ravinnonsaannin isäntäkasvistaan, sen tyviosa ja sirkkajuuret kuihtuvat pois.[3]

Levinneisyys

Humalanvieras kasvaa lähes koko Euroopassa pohjoisimpia ja läntisimpiä osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu yhtenäisenä Venäjän kautta Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan. Lajia on tavattu laajalta alueelta Aasiaa sekä Afrikasta, Australiasta ja Pohjois-Amerikasta.[4] Suomessa humalanvieras on muinaistulokas. Levinneisyysalue keskittyy seuduille, jotka olivat pysyvästi asuttuina jo keskiajalla. Lajia tavataan Etelä-Suomessa noin Pori-Tampere-Lappeenranta -linjan eteläpuolella sekä Vaasan seudulla.[3]

Suomen etelärannikolla kasvaa humalanvierasta hennompi ja pienikukkaisempi alalaji merenrantavieras (Cuscuta europaea ssp. halophyta).[2]

Elinympäristö

Humalanvierasta tavataan kulttuuriympäristöissä pihoilla ja pihapiireissä, kyläpientareilla, puronvarsipensaikoissa ja joenvarsiruohostoissa. Humalan (Humulus lupulus) ollessa tärkeä viljelykasvi humalanvieras oli harmillinen rikka. Nykyään humalanvieras loisii tavallisesti nokkosella (Urtica dioica), mutta myös monilla muilla, enimmäkseen monivuotisilla ruohoilla kuten sinimailasella (Medicago sativa).[2][5] Nokkosen yleisyydestä huolimatta humalanvieras on Suomessa harvinaistunut.[3]

Lähteet

  • Piirainen, Mikko: Humalanvieras. Teoksessa Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 175.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suomen luonto: Kasvit 2. Weilin+Göös, 1995.

Viitteet

  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cuscuta europaea (TSN 30731) itis.gov. Viitattu 25.3.2017. (englanniksi)
  2. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 346
  3. a b c d Pirainen 2008, s. 175.
  4. Den virtuella floran: Nässelsnärja (ruots.) Viitattu 21.7.2009.
  5. Suomen luonto: Kasvit 2, Weilin+Göös 1995.

Aiheesta muualla

licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI

Humalanvieras: Brief Summary ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Humalanvieras eli nokkosvieras (Cuscuta europaea ssp. europaea) on luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasiassa elävä lehtivihreätön loiskasvi. Sitä tavataan myös Suomesta. Humalanvieras on euroopanvieraan (Cuscuta europaea) nimialalaji.

Aikaisemmin alalaji luokiteltiin humalanvieraskasveihin, jotka nykyään luetaan kiertokasvien heimoon.

licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI