dcsimg

Valkopyökit ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Valkopyökit (Carpinus) on suku koivukasvien (Betulaceae) heimossa. Lajit ovat kesävihantia puita. Sukuun kuuluu 35–40 lajia, jotka kasvavat luonnonvaraisina pohjoisella pallonpuoliskolla.[1] Suurin lajimäärä esiintyy Itä-Aasiassa. Euroopassa kasvaa kaksi ja Pohjois-Amerikassa yksi laji.

Valkopyökit kasvavat hitaan alun jälkeen nopeasti jopa 25 m korkeiksi puiksi. Sileä- tai hammaslaitaiset lehdet ovat halkaisijaltaan noin 7 cm. Lehdet kellastuvat ja kuihtuvat syksyllä, mutta roikkuvat puussa vielä talvellakin. Rungon hopeanpurppurainen sävy auttaa erottamaan valkopyökit pyökkien suvusta.[1]

Joitakin lajeja kasvatetaan myös bonsaina.[1]

Lajeja

  • Carpinus betulus – euroopanvalkopyökki[2]
  • Carpinus caroliniana – karoliinanvalkopyökki (amerikkalainen laji)[2][3]
  • Carpinus cordata
  • Carpinus coreana
  • Carpinus faginea
  • Carpinus fargesii
  • Carpinus henryana
  • Carpinus japonica – japaninvalkopyökki[4]
  • Carpinus kawakamii
  • Carpinus laxiflora – idänvalkopyökki[2]
  • Carpinus orientalis
  • Carpinus polyneura
  • Carpinus tschonoskii
  • Carpinus turczaninovii – nikolainvalkopyökki
  • Carpinus viminea

Lähteet

  1. a b c Carpinus species / Hornbeams Bonsai4me
  2. a b c Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  3. Mustilan arboretum
  4. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7

Aiheesta muualla

licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI

Valkopyökit: Brief Summary ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Valkopyökit (Carpinus) on suku koivukasvien (Betulaceae) heimossa. Lajit ovat kesävihantia puita. Sukuun kuuluu 35–40 lajia, jotka kasvavat luonnonvaraisina pohjoisella pallonpuoliskolla. Suurin lajimäärä esiintyy Itä-Aasiassa. Euroopassa kasvaa kaksi ja Pohjois-Amerikassa yksi laji.

Valkopyökit kasvavat hitaan alun jälkeen nopeasti jopa 25 m korkeiksi puiksi. Sileä- tai hammaslaitaiset lehdet ovat halkaisijaltaan noin 7 cm. Lehdet kellastuvat ja kuihtuvat syksyllä, mutta roikkuvat puussa vielä talvellakin. Rungon hopeanpurppurainen sävy auttaa erottamaan valkopyökit pyökkien suvusta.

Joitakin lajeja kasvatetaan myös bonsaina.

licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI