Ruokopuntarpää (Alopecurus arundinaceus) on puntarpäihin kuuluva monivuotinen heinäkasvilaji.
Ruokopuntarpää kasvaa 50–120 senttimetriä korkeaksi. Heinä on pitkärönsyinen. Korret ovat pystyjä–kohenevia, kaljuja. Lehtilapa on 5–13 millimetriä leveä, usein sinertävä, litteä, pitkäsuippuinen, kalju. Lehtitupet, varsinkin ylin, pulleita, kieleke 3–6 mm, suippo. Kukinto on tiheä, liereä, tähkämäinen röyhy, 3–6 cm x 8–15 mm. Tähkylät 4–5 mm, litteitä, yksikukkaisia. Kaleet suippoja, 3-suonisia, tyvipuoliskosta yhdiskasvuisia, sinivihreitä-mustahkoja, selkä karvainen, kärkiosasta ulos kaartuva. Ulkohelve on viiston tylppä, vihneetön tai vihneellinen, vihne suora, helpeen keskustasta lähtevä, 3–4 mm kaleitten kärkien yli ulottuva.[2][3]
Ruokopuntarpää risteytyy muiden puntarpäälajien kanssa. Suomessa esiintyy ruoko- ja polvipuntarpään sekä ruoko- ja nurmipuntarpään välisiä risteymiä.[3]
Ruokopuntarpää on melko yleinen, yleisin se on Ahvenanmaalla. Sitä esiintyy rannikoilla itäiseltä Suomenlahdelta Vaasan korkeudelle ja erikseen sisämaassa pääosin alueella Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu – Koillismaa. Pohjoisimmat kasvupaikat ovat Savukosken Soklissa.[3][4]
Ruokopuntarpää (Alopecurus arundinaceus) on puntarpäihin kuuluva monivuotinen heinäkasvilaji.