Pohlia wahlenbergii (deutsch Weißliches Pohlmoos oder Wahlenbergs Pohlmoos) ist eine Laubmoos-Art aus der Familie Mniaceae.
Pohlia wahlenbergii bildet lockere bis mäßig dichte, 1 bis 3 Zentimeter hohe, selten höhere, trocken etwas metallisch glänzende, jung weißliche bis bläulichgrüne, älter rötliche bis bräunliche Rasen. Die Stämmchen sind grün bis rötlich, locker beblättert und oft kräftig rhizoidfilzig. Beim Befeuchten sind die Pflanzen oft schwer benetzbar. Die aufrecht abstehenden bis abstehenden, am Stämmchen herablaufenden Blätter sind eiförmig bis eilanzettlich, an der Stämmchenspitze etwas größer, länger und schmäler. Die flachen Blattränder sind unten ganzrandig und an der Spitze entfernt gesägt. Die Laminazellen sind verlängert sechseckig bis rhombisch und in der Blattmitte 12 bis 30 Mikrometer breit, am Rand schmäler.
Die Art ist diözisch. Die bis 4 Zentimeter lange gelbrote Seta ist oben gebogen und verdickt. Die auf kurzem Hals ovale Sporenkapsel ist geneigt bis hängend, der Kapseldeckel ist hochgewölbt und mit einer Warze versehen. Das äußere Peristom ist gelblichbraun und papillös, das innere gelblich. Sporen sind 14 bis 20 Mikrometer groß und fein gekörnelt. Bulbillen (Brutkörper) werden nicht gebildet.
Das Moos wächst auf basenreichem bis mäßig kalkreichem, teilweise auch schwach saurem, feuchtem bis nassem, feinschottrigem bis lehmig-tonigem, mäßig humosem Grund an lichten bis halbschattigen Standorten, besonders an offenerdigen Hängen und Böschungen an Bächen und in Wäldern, auf und an Wegen, in Gräben, oft auch an feuchten bis nassen, überrieselten Felsen. Es kommt häufig bis zerstreut von der Ebene bis in die alpine Höhenstufe vor.
Weltweit gibt es Vorkommen in Europa, Asien, Nordafrika, Amerika, Australien, in Neuseeland und der Antarktis.
Pohlia wahlenbergii (deutsch Weißliches Pohlmoos oder Wahlenbergs Pohlmoos) ist eine Laubmoos-Art aus der Familie Mniaceae.
Hetevarstasammal (Pohlia wahlenbergii) on lehtisammallaji lehväsammalten heimossa (Mniaceae). Sen levinneisyysalue on koko maailma.
Hetevarstasammal kasvaa pystysti ja on kooltaan pienehköstä keskikokoiseen, yleensä yhdestä kymmeneen senttimetriä korkea. Se muodostaa löyhiä mättäitä. Varsi on hento, varsinkin tyveltä punainen. Lehdet ovat himmeän sinivihreitä, melko leveitä mutta teräväkärkisiä. Itiöpesäkkeiden kasvaminen on harvinaista, itujyväsiä syntyy toisinaan. Hetevarstasammal on lajina monimuotoinen. Muunnoksia ovat Pohlia wahlenbergii var. calcarea (Warnst.) E.F. Warb. ja Pohlia wahlenbergii var. glacialis (Brid.) E.F. Warb.[1] Jälkimmäistä esiintyy tuntureilla.
Hetevarstasammal kasvaa lähteiköissä, lähdepuroissa, lähdeojissa, joenrannoilla, järvenrannoilla, pelto-ojissa ja tieojissa märällä savisella maalla. Se viihtyy erityisesti tunturipurojen varsilla.
Kuvalinkit:
Hetevarstasammal (Pohlia wahlenbergii) on lehtisammallaji lehväsammalten heimossa (Mniaceae). Sen levinneisyysalue on koko maailma.
Hetevarstasammal kasvaa pystysti ja on kooltaan pienehköstä keskikokoiseen, yleensä yhdestä kymmeneen senttimetriä korkea. Se muodostaa löyhiä mättäitä. Varsi on hento, varsinkin tyveltä punainen. Lehdet ovat himmeän sinivihreitä, melko leveitä mutta teräväkärkisiä. Itiöpesäkkeiden kasvaminen on harvinaista, itujyväsiä syntyy toisinaan. Hetevarstasammal on lajina monimuotoinen. Muunnoksia ovat Pohlia wahlenbergii var. calcarea (Warnst.) E.F. Warb. ja Pohlia wahlenbergii var. glacialis (Brid.) E.F. Warb. Jälkimmäistä esiintyy tuntureilla.
Hetevarstasammal kasvaa lähteiköissä, lähdepuroissa, lähdeojissa, joenrannoilla, järvenrannoilla, pelto-ojissa ja tieojissa märällä savisella maalla. Se viihtyy erityisesti tunturipurojen varsilla.
Bäcknicka (Pohlia wahlenbergii) är en mossa som fått sitt namn av att den huvudsakligen växer längs med bäckar och andra vattendrag. Den är vitgrönaktig i färgen och har upp till 6 centimeter långa skott och ovala blad. Bladen har en lite rödaktig bladbas och bladspetsens kant är tandad.
I Sverige är bäcknickmossan vanlig i fjälltrakter, men sällsynt i de södra delarna av landet.
Bäcknickan är Lapplands landskapsmossa.[1]
Bäcknicka (Pohlia wahlenbergii) är en mossa som fått sitt namn av att den huvudsakligen växer längs med bäckar och andra vattendrag. Den är vitgrönaktig i färgen och har upp till 6 centimeter långa skott och ovala blad. Bladen har en lite rödaktig bladbas och bladspetsens kant är tandad.
I Sverige är bäcknickmossan vanlig i fjälltrakter, men sällsynt i de södra delarna av landet.
Bäcknickan är Lapplands landskapsmossa.
Pohlia wahlenbergii là một loài Rêu trong họ Bryaceae. Loài này được (F. Weber & D. Mohr) A.L. Andrews miêu tả khoa học đầu tiên năm 1935.[1]
Pohlia wahlenbergii là một loài Rêu trong họ Bryaceae. Loài này được (F. Weber & D. Mohr) A.L. Andrews miêu tả khoa học đầu tiên năm 1935.