Kampaleukamadot (Gnathostomulida) on eläinkunnan pääjakso. Kampamadot ovat pieniä, 1–4 mm:n mittaisia matomaisia eläimiä, jotka elävät merten hiekkapohjaisissa rantavesissä.
Kampaleukamadot ovat ruumiinontelottomia eläimiä, joilla ei ole erityisiä hengitys- eikä verenkiertoelimiä. Kaikki lajit ovat hermafrodiitteja. Laakamatojen tapaan kampaleukamatojen ihon pintaepiteelin solut ovat siimallisia; kampaleukamadoille erityistä on, että siimoja on vain yksi solua kohti. Kampaleukamadoilla on erikoistunut lihaksikas, kaksipuolisesti symmetrinen leukarakenne, jolla ne raapivat ravinnokseen pienempiä eliöitä hiekkajyvästen pinnalta.
Ensimmäiset kampaleukamadot löydettiin 1920-luvulla, ja nykyään niitä tunnetaan satakunta lajia. Fossiileja ei tunneta. Esimerkiksi leuan rakennepiirteiden perusteella kampaleukamatoja pidetään rataseläinten ja sukaspintaisten sukulaisina.
Kampaleukamadot (Gnathostomulida) on eläinkunnan pääjakso. Kampamadot ovat pieniä, 1–4 mm:n mittaisia matomaisia eläimiä, jotka elävät merten hiekkapohjaisissa rantavesissä.
Kampaleukamadot ovat ruumiinontelottomia eläimiä, joilla ei ole erityisiä hengitys- eikä verenkiertoelimiä. Kaikki lajit ovat hermafrodiitteja. Laakamatojen tapaan kampaleukamatojen ihon pintaepiteelin solut ovat siimallisia; kampaleukamadoille erityistä on, että siimoja on vain yksi solua kohti. Kampaleukamadoilla on erikoistunut lihaksikas, kaksipuolisesti symmetrinen leukarakenne, jolla ne raapivat ravinnokseen pienempiä eliöitä hiekkajyvästen pinnalta.
Ensimmäiset kampaleukamadot löydettiin 1920-luvulla, ja nykyään niitä tunnetaan satakunta lajia. Fossiileja ei tunneta. Esimerkiksi leuan rakennepiirteiden perusteella kampaleukamatoja pidetään rataseläinten ja sukaspintaisten sukulaisina.
