Sammet (Acipenseridae) on sampikalojen lahkoon kuuluva alkeellisten luukalojen heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: Acipenser ("varsinaiset sammet"), Scaphirhynchus ja Pseudoscaphirhynchus ("lapiosammet") sekä Huso ("kitasammet").
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.[1] Jotkut sampilajit voivat kasvaa satojen kilojen painoiseksi, suurin laji kitasampi jopa 2000-kiloiseksi.[2]
Monet sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.[3][4]
Suomessa on alkuperäisenä elänyt sinisampi (Acipenser oxyrinchus), joka kuitenkin 1900- luvulla hävisi Itämerestä.[5] Tämän lisäksi on tavattu satunnaisesti kolmea muuta sampilajia: sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baeri) ja venäjänsampea. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.
Sammet (Acipenseridae) on sampikalojen lahkoon kuuluva alkeellisten luukalojen heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: Acipenser ("varsinaiset sammet"), Scaphirhynchus ja Pseudoscaphirhynchus ("lapiosammet") sekä Huso ("kitasammet").
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit. Jotkut sampilajit voivat kasvaa satojen kilojen painoiseksi, suurin laji kitasampi jopa 2000-kiloiseksi.
Monet sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.
Suomessa on alkuperäisenä elänyt sinisampi (Acipenser oxyrinchus), joka kuitenkin 1900- luvulla hävisi Itämerestä. Tämän lisäksi on tavattu satunnaisesti kolmea muuta sampilajia: sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baeri) ja venäjänsampea. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.
