Hedelmälepakot (Pteropodidae) on lepakoiden heimo, johon kuuluu vähintään 186 lajia 42 eri suvussa[2]. Perinteisessä luokittelussa, jossa lepakoiden Chiroptera-lahko on jaettu kahteen alalahkoon, hedelmälepakot on ollut suurlepakoiden alalahkon (Megachiroptera) ainoa heimo.[3] Hedelmälepakoiden heimo puolestaan on aiemmin jaettu alaheimoihin, joita on ollut lähteestä riippuen 2–6.[1] Nykyisessä luokittelussa näitä alalahkoja ja alaheimoja ei kuitenkaan yleensä enää käytetä.[1]
Monet hedelmälepakot ovat hyvin suurikokoisia. Yksi kookkaimmista tähän nisäkäsryhmään kuuluvista lajeista on isolentäväkoira (Pteropus vampyrus). Pienimmät "suurlepakot" ovat kuitenkin vain viiden senttimetrin mittaisia[3] eli pienempiä kuin suurimmat pienlepakot. Suurlepakot erottaa pienlepakoista se, että niiden sormien luut ovat paljon pidempiä. Niillä on kynsi myös toisessakin sormessa, mutta niiltä puuttuu häntä tai se on huomattavan pieni.[4]
Hedelmälepakot elävät Vanhan maailman eli Afrikan, Aasian ja Oseanian trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.[3] Muutamaa lajia tavataan myös Tyynenmeren ja Intian valtameren saarilla sekä Lähi-idän, eteläisen Afrikan ja Kaakkois-Australian lauhkeilla vyöhykkeillä.[3] Useat lajit elävät suurissa, jopa miljoonien yksilöiden yhdyskunnissa.[3] Nimensä mukaisesti hedelmälepakot käyttävät ravinnokseen pääasiassa hedelmiä mutta myös kukkia, siitepölyä, lehtiä ja satunnaisesti hyönteisiä.[3]
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut hedelmälepakoiden heimolle uutta suomenkielistä nimeä hekkolepakot.[5]
Rousettus aegyptiacus-koirankuonolepakko ruokailemassa.
Lepääviä harmaapäälentäväkoiria (Pteropus poliocephalus).
Harmaapäälentäväkoira lennossa.
Cynopterus minutus lähikuvassa.
Intianlentävänkoiran (Pteropus giganteus) luuranko.
Hedelmälepakot (Pteropodidae) on lepakoiden heimo, johon kuuluu vähintään 186 lajia 42 eri suvussa. Perinteisessä luokittelussa, jossa lepakoiden Chiroptera-lahko on jaettu kahteen alalahkoon, hedelmälepakot on ollut suurlepakoiden alalahkon (Megachiroptera) ainoa heimo. Hedelmälepakoiden heimo puolestaan on aiemmin jaettu alaheimoihin, joita on ollut lähteestä riippuen 2–6. Nykyisessä luokittelussa näitä alalahkoja ja alaheimoja ei kuitenkaan yleensä enää käytetä.
Monet hedelmälepakot ovat hyvin suurikokoisia. Yksi kookkaimmista tähän nisäkäsryhmään kuuluvista lajeista on isolentäväkoira (Pteropus vampyrus). Pienimmät "suurlepakot" ovat kuitenkin vain viiden senttimetrin mittaisia eli pienempiä kuin suurimmat pienlepakot. Suurlepakot erottaa pienlepakoista se, että niiden sormien luut ovat paljon pidempiä. Niillä on kynsi myös toisessakin sormessa, mutta niiltä puuttuu häntä tai se on huomattavan pieni.
Hedelmälepakot elävät Vanhan maailman eli Afrikan, Aasian ja Oseanian trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Muutamaa lajia tavataan myös Tyynenmeren ja Intian valtameren saarilla sekä Lähi-idän, eteläisen Afrikan ja Kaakkois-Australian lauhkeilla vyöhykkeillä. Useat lajit elävät suurissa, jopa miljoonien yksilöiden yhdyskunnissa. Nimensä mukaisesti hedelmälepakot käyttävät ravinnokseen pääasiassa hedelmiä mutta myös kukkia, siitepölyä, lehtiä ja satunnaisesti hyönteisiä.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut hedelmälepakoiden heimolle uutta suomenkielistä nimeä hekkolepakot.
Rousettus aegyptiacus-koirankuonolepakko ruokailemassa.
Lepääviä harmaapäälentäväkoiria (Pteropus poliocephalus).
Harmaapäälentäväkoira lennossa.
Cynopterus minutus lähikuvassa.
Intianlentävänkoiran (Pteropus giganteus) luuranko.
