Massiäyriäiset eli halkoisjalkaiset eli mysidit (Mysida) ovat pieniä, yleensä alle parisenttisiä, katkarapua muistuttavia läpikuultavia äyriäisiä. Kuoriäyriäisiin kuuluvalle massiäyriäisten lahkolle on ominaista suora yksilönkehitys, jossa ei ole erillistä toukkavaihetta. Massiäyriäisten nimi viittaa naaraan keskiruumiin raajojen välissä olevaan silmiinpistävään, massimaiseen hautomataskuun (marsupio), jossa poikaset kehittyvät munista suoraan aikuisen kaltaisiksi äyriäisiksi.
Massiäyriäisillä on verkkosilmät, jotka ovat useimmiten tappien päässä kuten ravuilla tai katkaravuilla. Massiäyriäisten päätä ja keskiruumista myös peittää selkäkilpi (carapax); takaruumis on lihaksikas ja se päättyy uropodien ja päättökilven (telson) muodostamaan pyrstöviuhkaan. Keskiruumiin jalat ovat kaksihaaraisia (halkoisjalat); tuntosarvet ovat usein kaksihaaraiset.[2]
Massiäyriäisiä tunnetaan noin tuhat lajia, joista valtaosa on merieläimiä. Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan järvissä elää kuitenkin merkittävä jäännemassiaisten lajiryhmä, johon kuuluu järvien ravintoverkossa tärkeitä lajeja (mm. jäännemassiainen Mysis relicta).[3] Jotkut Mustanmeren alueen äyriäiset taas ovat hiljattain levittäytyneet tulokaslajeina Euroopan ja Pohjois-Amerikan sisävesiin ja Itämereen (esimerkiksi kaspianmassiainen).[4]
Suomesta tunnetaan kahdeksan massiäyriäislajia, joista seitsemän elää Itämeressä, kaksi järvissä.
Massiäyriäisiä myydään akvaariokalojen ruoaksi. Tällöin niistä usein käytetään nimitystä Mysis, lajista riippumatta.[5]
Massiäyriäiset eli halkoisjalkaiset eli mysidit (Mysida) ovat pieniä, yleensä alle parisenttisiä, katkarapua muistuttavia läpikuultavia äyriäisiä. Kuoriäyriäisiin kuuluvalle massiäyriäisten lahkolle on ominaista suora yksilönkehitys, jossa ei ole erillistä toukkavaihetta. Massiäyriäisten nimi viittaa naaraan keskiruumiin raajojen välissä olevaan silmiinpistävään, massimaiseen hautomataskuun (marsupio), jossa poikaset kehittyvät munista suoraan aikuisen kaltaisiksi äyriäisiksi.
Massiäyriäisillä on verkkosilmät, jotka ovat useimmiten tappien päässä kuten ravuilla tai katkaravuilla. Massiäyriäisten päätä ja keskiruumista myös peittää selkäkilpi (carapax); takaruumis on lihaksikas ja se päättyy uropodien ja päättökilven (telson) muodostamaan pyrstöviuhkaan. Keskiruumiin jalat ovat kaksihaaraisia (halkoisjalat); tuntosarvet ovat usein kaksihaaraiset.
Massiäyriäisiä tunnetaan noin tuhat lajia, joista valtaosa on merieläimiä. Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan järvissä elää kuitenkin merkittävä jäännemassiaisten lajiryhmä, johon kuuluu järvien ravintoverkossa tärkeitä lajeja (mm. jäännemassiainen Mysis relicta). Jotkut Mustanmeren alueen äyriäiset taas ovat hiljattain levittäytyneet tulokaslajeina Euroopan ja Pohjois-Amerikan sisävesiin ja Itämereen (esimerkiksi kaspianmassiainen).
Suomesta tunnetaan kahdeksan massiäyriäislajia, joista seitsemän elää Itämeressä, kaksi järvissä.
Massiäyriäisiä myydään akvaariokalojen ruoaksi. Tällöin niistä usein käytetään nimitystä Mysis, lajista riippumatta.
