Vuorirevonpapu (Thermopsis montana) on monivuotinen, hernekasveihin kuuluva ruoho, joka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta.
Vuorirevonpapu kasvaa 40:stä 80:een senttimetriä korkeaksi. Kierteisesti olevat lehdet ovat kolmisormisia ja lehtien korvakkeet isoja ja lehdykkämäisiä. Lehdykät ovat 3–8 cm pitkiä, alta karvaisia ja vaihtelevat muodoltaan vastapuikeasta suikeaan. Vuorirevonpavun kukinto on harsu latvaterttu. Kaksineuvoisten kukkien verhiö on viisilehtinen ja kellomainen. Teriö on hernekasvien tapaan muodoltaan vastakohtainen ja perhomainen: ylinnä on purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho. Väriltään teriö on keltainen ja kooltaan 20–24 mm pitkä. Suomessa laji kukkii heinäkuussa. Hedelmä on uloskaartuva, karvainen ja monisiemeninen palko.[2]
Ulkonäöltään laji muistuttaa jossain määrin lupiineja, mihin myös viittaa lajin nimi esimerkiksi ruotsiksi (lupinväppling) ja englanniksi (False Lupin).[3]
Vuorirevonpapu kasvaa alkuperäisenä lajina Pohjois-Amerikassa.[4] Laji on villiintynyt luontoon muun muassa Euroopassa. Suomessa vuorirevonpapua voi tavata satunnaisesti eri puolilta maata Keski-Lappia myöten.[5]
Suomessa vuorirevonpapua tavataan luonnosta asutuksen läheisyydestä viljelyjäänteenä tai karkulaisena.[4] Villiintyneenä lajia kasvaa esimerkiksi joutomailla ja tienvarsilla.[3]
Vuorirevonpapua viljellään sekä puutarhojen koristekasvina että pelloilla typpikasvina.[3]
Vuorirevonpapu (Thermopsis montana) on monivuotinen, hernekasveihin kuuluva ruoho, joka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta.
.jpg)
