Hochenwarths Goldeule (Syngrapha hochenwarthi) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Eulenfalter (Noctuidae).
Hochenwarths Goldeule ist ein Falter aus der Unterfamilie der Goldeulen und gehört mit einer Flügelspannweite von 24 bis 30 Millimetern zu deren kleineren Vertretern. Die Vorderflügel sind in verschiedenen Brauntönen gefärbt, haben einige markante Linien und besitzen – wie bei vielen Arten der Unterfamilie Plusiinae – eine charakteristische metallische Zeichnung auf den Vorderflügeln, in diesem Fall in Form eines länglichen Tropfens, der silberweiß gefärbt ist. Das Mittelfeld und die Flügelspitze sind dunkelbraun. Die Hinterflügel sind gelb mit einer dunklen Außenbinde. Ähnliche Arten, die ebenfalls gelbe Hinterflügel und vergleichbare Zeichnungen besitzen, sind Syngrapha devergens sowie die Moor-Goldeule (Syngrapha microgamma). Unterscheiden kann man die Arten an der stärker gezackten Außenlinie der Vorderflügel bei devergens, bzw. dem Fehlen einer solchen bei microgamma. Die zeichnungsmäßig ebenfalls ähnliche Lärchen-Goldeule (Syngrapha ain) ist aufgrund der größeren Flügelspannweite gut zu unterscheiden. Der Körper von Syngrapha hochenwarthi ist pelzig behaart und besitzt einige Haarbüschel. Der Rüssel ist gut ausgebildet.
Die Raupen sind von rotbrauner Farbe. Sie haben eine gelbliche Rückenlinie und ebenso gefärbte Nebenrückenlinien und Seitenstreifen. Die Puppe ist schwarzbraun. Der Kremaster ist lang, stielförmig und hat Riefen.[1]
Hochenwarths Goldeule kommt in den Alpen vor, wo sie in Höhen von 1.700 bis 2.500 Metern stellenweise zahlreich anzutreffen ist. Außerdem findet man die Art in gebirgigen Gegenden im Norden von Norwegen und Finnland sowie auch auf dem Balkan, dem Kaukasus, dem Ural und der Altai. Trockene Bergwiesen oberhalb der Baumgrenze sind das Hauptvorkommensgebiet.
Hochenwarths Goldeule fliegt am Tage über Almwiesen, wo die Falter gern an verschiedenen Blüten saugen. Die Raupen ernähren sich von den Blättern verschiedener Wegerich-Arten (Plantago). Sie überwintern zwei Mal[1] und verpuppen sich in einem weißgrauen Gespinst. Die Falter fliegen von Juni bis September.
Die Art kommt in Deutschland in den bayerischen Alpen vor und wird in der Roten Liste gefährdeter Arten unter Kategorie V (d. h. auf der Vorwarnliste) geführt.
Hochenwarths Goldeule (Syngrapha hochenwarthi) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Eulenfalter (Noctuidae).
Syngrapha hochenwarthi is a moth of the family Noctuidae. It is found in the Alps (on height of 1700 to 2500 m), the mountainous areas of Northern Norway and Finland, the Ural mountains, the Balkan, the Caucasus and the Altai mountains.
The wingspan is 24–30 mm. The moth flies from June to September depending on the location.
The larvae feed on the leaves of several Plantago species.
The following subspecies are recognised:
Syngrapha hochenwarthi is a moth of the family Noctuidae. It is found in the Alps (on height of 1700 to 2500 m), the mountainous areas of Northern Norway and Finland, the Ural mountains, the Balkan, the Caucasus and the Altai mountains.
The wingspan is 24–30 mm. The moth flies from June to September depending on the location.
The larvae feed on the leaves of several Plantago species.
Kupariyökkönen (Syngrapha hochenwarthi) on yleinen tunturiseutujen yökköslaji.
Etusiivet ovat tummanruskeat, aavistuksen punertavansävyiset. Sisempi ja ulompi poikkiviiru erottuvat kaksinkertaisina, keskiosastaan vaaleanruskeina ja kapealla vyöhykkeellä ulomman poikkiviirun molemmin puolin siiven sävy on selvästi vaaleampi. Poikkiviirujen välinen alue on takaosastaan hyvin tummanruskea ja siiven keskellä on valkoinen, hieman kreikkalaista gamma-kirjainta muistuttava täplä. Rengas- ja munuaistäplä erottuvat heikosti vaaleanruskeina. Takasiivet ovat kirkkaankeltaiset ja niissä on melko kapea tummanruskea reunus. Siipiväli 28–32 mm.[1][2]
Kupariyökkönen on levinneisyydeltään boreoalpiininen laji. Etelämpänä Euroopassa sitä tavataan Alpeilla, Balkanin vuoristoissa ja Kaukasuksella sekä idässä Altai ja Uralvuorten kautta Kamtsatkalle saakka. Pohjoisempana lajia tavataan Skandinavian pohjoisosissa.[3] Suomessa lajin levinneisyys rajoittuu pohjoisimpaan Lappiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueille, mutta satunnaisesti sitä on tavattu etelämpänä Keski-Lapissa saakka. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun.[4]
Kupariyökkönen on esiintymisalueellaan yleinen mutta paikoittainen laji ja vuosittaiset vaihtelut yksilömäärissä ovat suuria. Perhonen viihtyy metsänreunojen ja tunturipaljakoiden valoisilla ja runsaskukkaisilla niityillä, etenkin koivuvyöhykkeen tuntumassa. Monista muista yökkösistä poiketen perhoset ovat aktiivisia päivällä auringonpaisteessa, jolloin ne käyvät ahkerasti kukilla. Pieni toukka talvehtii ja koteloituu seuraavana kesänä kotelokoppaan ravintokasvin lehtien väliin.[2][3]
Toukan ravintokasvi on tunturikurjenherne (Astragalus alpinus)[2].
Kupariyökkönen (Syngrapha hochenwarthi) on yleinen tunturiseutujen yökköslaji.
Syngrapha hochenwarthi is een vlinder uit de familie uilen (Noctuidae). De wetenschappelijke naam is voor het eerst geldig gepubliceerd in 1785 door Hochenwarth.
De soort komt voor in Europa.
Bronnen, noten en/of referentiesTaxonomische informatie over Syngrapha hochenwarthi bij Fauna Europaea.
Polarmetallfly (Syngrapha hochenwarthi) er en sommerfugl som tilhører familien nattfly (Noctuidae). Den forekommer bare i Troms og Finnmark i Norge.
Et middelsstort (vingespenn 26–30 mm), gråbrunt nattfly. Den ligner mest på myrmetallfly, men skiller seg fra denne på at forvingen har et rødlig fargeskjær og at bakvingens svarte ytterkant er smalere. De to artenes utbredelser overlapper ikke i Norge. Kroppen og forvingen er gråbrune, vingen med et rødlig skjær. De bakerste 2/3 av vingens midtfelt er mørkbrune. Mellomlinjene, som avgrenser dette feltet, er lyse med brun kant. Midt i vingen sitter det en kommaformet, hvit flekk som gjerne er litt kløvd i den indre enden, men ikke egentlig y-formet. Bølgelinjen er brun og går i store buktninger. Ved bakhjørnet er det en lysgrå flekk. Bakvingen er lyst gul, med en relativt smalt svart ytterkant, innerkanten er også svart.
Polarmetallflyet finnes på blomsterrike enger i bjørkebeltet og like over dette. Larvene, som bruker nesten et helt år på utviklingen, lever på setermjelt (Astragalus alpinus). De voksne sommerfuglene flyr om dagen i solskinn, fra slutten av juni og ut juli.
Den finnes i fjellene på Balkan, Alpene, i det nordligste Fennoskandia og i noen fjellområder i Russland: Kaukasus, Ural, Altaj og fjellområder på Kamtsjatka. I Norge er den sjelden i indre Troms, men ganske vanlig i Finnmark, bortsett fra de fuktigste områdene.
Polarmetallfly (Syngrapha hochenwarthi) er en sommerfugl som tilhører familien nattfly (Noctuidae). Den forekommer bare i Troms og Finnmark i Norge.
Syngrapha hochenwarthi là một loài bướm đêm trong họ Noctuidae.[1][2]
