Särmähorsma (Epilobium tetragonum) on horsmakasvien (Onagraceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja yleisesti ottaen keskikokoinen horsmalaji, joka muistuttaa harmaahorsmaa (Epilobium lamyi), tummahorsmaa (Epilobium obscurum) ja rusoamerikanhorsmaa (Epilobium adenocaulon). Harmaahorsma luetaan toisinaan särmähorsman alalajiksi.[1]
Särmähorsma voi kasvaa noin 80 cm korkeaksi ja sen varsi on kasvutavaltaan pysty. Varsi on nelisärmäinen ja usein haaroittunut muutamaan kertaan. Särmähorsma ei tee rönsyjä, mutta muodostaa varren tyvelle tiiviitä ja lehteviä talvehtimissilmuja. Lehdet ovat suikeita, ruodittomia ja vaaleanvihreitä. Lehtien keskisuoni on kalju lehden alapinnalta. Särmähorsman kukat ovat kalvaanvaaleanpunaisia. Särmähorsma kukkii heinä–elokuussa.[1]
Särmähorsma kasvaa kosteilla ja kalkkipitoisilla kasvupaikoilla, kuten ojissa ja puronvarsilla[1]. Särmähorsmaa ei ole tavattu Suomessa viimeisten 50 vuoden aikana[2]. Ruotsissa särmähorsmaa tavataan harvinaisena maan eteläosissa[1].
Särmähorsma (Epilobium tetragonum) on horsmakasvien (Onagraceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja yleisesti ottaen keskikokoinen horsmalaji, joka muistuttaa harmaahorsmaa (Epilobium lamyi), tummahorsmaa (Epilobium obscurum) ja rusoamerikanhorsmaa (Epilobium adenocaulon). Harmaahorsma luetaan toisinaan särmähorsman alalajiksi.
Särmähorsma voi kasvaa noin 80 cm korkeaksi ja sen varsi on kasvutavaltaan pysty. Varsi on nelisärmäinen ja usein haaroittunut muutamaan kertaan. Särmähorsma ei tee rönsyjä, mutta muodostaa varren tyvelle tiiviitä ja lehteviä talvehtimissilmuja. Lehdet ovat suikeita, ruodittomia ja vaaleanvihreitä. Lehtien keskisuoni on kalju lehden alapinnalta. Särmähorsman kukat ovat kalvaanvaaleanpunaisia. Särmähorsma kukkii heinä–elokuussa.
Särmähorsma kasvaa kosteilla ja kalkkipitoisilla kasvupaikoilla, kuten ojissa ja puronvarsilla. Särmähorsmaa ei ole tavattu Suomessa viimeisten 50 vuoden aikana. Ruotsissa särmähorsmaa tavataan harvinaisena maan eteläosissa.
