Nappikotula (Cotula coronopifolia, lajinimi coronopifolia variksenkrassien Coronopus mukaan) on Etelä-Afrikasta laajalle levinnyt asterikasvilaji.
Nappikotula on yksivuotinen ja ryydintuoksuinen, matalakasvuinen ja rentovartinen. Lehdet ovat suikeita, hampaisia tai liuskaisia, korvakkeellisia. Mykeröt ovat keskimäärin yhden senttimetrin levyisiä. Niissä on vaaleankeltaiset kehräkukat mutta ei lainkaan laitakukkia.[1]
Nappikotula kasvaa alkuperäisenä eteläisessä Afrikassa Etelä-Afrikan tasavallassa Kapmaalla ja Namibiassa. Se on levinnyt laajasti usealle mantereelle: Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.[2]
Pohjoismaissa nappikotula on hyvin harvinainen uustulokas.[1] Se on saavuttanut Pohjois-Euroopan maista Tanskan ja Ruotsin painolastikasvina 1800-luvulla. Suomessa laji on havaittu ensimmäisen kerran vuonna 2012 Helsingin Arabianrannassa valkoposkihanhien laitumelta. Nappikotulan epäillään levinneen Suomeen muuttolintujen kuljettamana ja Ruotsissa uusien kasvupaikkojen olevan lintulevintäisiä.[3][4]
Nappikotula (Cotula coronopifolia, lajinimi coronopifolia variksenkrassien Coronopus mukaan) on Etelä-Afrikasta laajalle levinnyt asterikasvilaji.
