Fidžinviistäjä (Pseudobulweria macgillivrayi) on äärimmäisen uhanalainen Fidžillä elävä ulappalintu [1]. Laji nimettiin skotlantilaisen ornitologi William MacGillivrayn mukaan.
Kooltaan fidžinviistäjä on noin 30 cm. Väritykseltään lintu on kauttaaltaan tumman suklaanruskea. Nokka ja koivet ovat tummat. Fidžinviistäjä muistuttaa tummaruskotiiraa (Anous minutus) ja ruskotiiraa (Anous stolidus), mutta eroaa näistä erityisesti ulappalinnuille tyypillisen lentotapansa vuoksi. Laji on vaikea erottaa myös tyrskyliitäjästä (Bulweria bulwerii) [2].
Fidžinviistäjä elää suurimmaksi ulapalla. Sen arvellaan pesivän Gaun saarella kaulusviistäjien (Pterodroma brevipes) kanssa. Fidžinviistäjäkannan kooksi arvioidaan alle 50 yksilöä [2]. Yhtenä syynä lajin kannan pienuuteen pidetään saarelle levinneitä kissoja sekä rottia [1].
Fidžinviistäjä (Pseudobulweria macgillivrayi) on äärimmäisen uhanalainen Fidžillä elävä ulappalintu . Laji nimettiin skotlantilaisen ornitologi William MacGillivrayn mukaan.
Kooltaan fidžinviistäjä on noin 30 cm. Väritykseltään lintu on kauttaaltaan tumman suklaanruskea. Nokka ja koivet ovat tummat. Fidžinviistäjä muistuttaa tummaruskotiiraa (Anous minutus) ja ruskotiiraa (Anous stolidus), mutta eroaa näistä erityisesti ulappalinnuille tyypillisen lentotapansa vuoksi. Laji on vaikea erottaa myös tyrskyliitäjästä (Bulweria bulwerii) .
Fidžinviistäjä elää suurimmaksi ulapalla. Sen arvellaan pesivän Gaun saarella kaulusviistäjien (Pterodroma brevipes) kanssa. Fidžinviistäjäkannan kooksi arvioidaan alle 50 yksilöä . Yhtenä syynä lajin kannan pienuuteen pidetään saarelle levinneitä kissoja sekä rottia .
