Elaeocarpaceae on koppisiemenisten Oxalidales-lahkoon kuuluva trooppinen kasviheimo, joihin kuuluvat mm. sloaneat (Sloanea).[1]
Heimon kasvit ovat puita tai pensaita, joiden aineenvaihduntatuotteita ovat mm. eräät alkaloidit ja ellaghappo. Lehdet sijaitsevat kierteisesti tai vastakkaisesti, joskus kahdessa rivissä, ja ovat yksinkertaisia, tavallisesti hammaslaitaisia, tavallisesti korvakkeellisia ja sulka- tai kourasuonisia; ruoti voi olla turvonnut toisesta tai molemmista päistään. Kukat sijaitsevat terttumaisissa tai viuhkomaisissa kukinnoissa tai yksittäin lehtihangoissa ja ovat riippuvia, vaatimattoman kokoisia ja tavallisesti nivelikäsperäisiä. Terälehdet ovat ripsu- tai hammaslaitaisia, joskus ehytlaitaisia, ja voivat puuttuakin. Mesiäinen on kookas, ja hetiö ja emiö sijaitsevat kukkapohjuksesta pidentyneen varren eli androgynoforin päässä. Heteitä on tavallisesti paljon, ponnet kiinnittyvät niitä lyhyempiin palhoihin tyvestään ja avautuvat putkimaisilla rei'illä tai lyhyillä kärkiraoilla; lokeroside on karvainen. Yhdislehtinen sikiäin koostuu 2-9 emilehdestä, ja sen lokeroissa on karvoitusta ja tavallisesti monta, enemmän tai vähemmän karvaista siemenaihetta; vartaloita on yksi ja luotti on pieni. Hedelmä on tavallisesti selkäluomainen ja puutuva, piikkinen tai piikitön kota tai luumarja, harvoin marja. Kodan siemenet ovat vaipallisia, lisäkkeellisiä (strofioli) tai meheväkuorisia; endospermi on runsas ja öljyinen. [2]
Elaeocarpaceae-kasvit ovat kotoisin tropiikista ja eteläisen pallonpuoliskon lämpimiltä alueilta Afrikan mannerta lukuun ottamatta. [3]
Heimon lähimmät sukulaiset ovat Brunelliaceae ja Cephalotaceae. Elaeocarpaceae koostuu 12 suvusta ja 605 lajista, jotka jaetaan kahdeksi tribukseksi. Heimoa on aiemmin pidetty Malvales-lahkoon kuuluvana tai sen sukulaisena. Entinen Tremandraceae-heimo on aiemmin ollut systemaattiselta asemaltaan epävarma.[4]
Sloaneoiden hedelmiä ja lehtiä tunnetaan fossiileina myöhäispaleoseenikaudelta eteenpäin. Heimo saattaa esiintyä myös Pohjois-Amerikan myöhäisliitukautisissa kerrostumissa.[5]
Tribukseen kuuluu kolme sukua (Sloanea, Vallea ja Aristotelia) ja 160 lajia; niistä 150 on sloaneoiden suvussa (Sloanea). Tribus kasvaa Etu- ja Taka-Intiasta Australiaan ulottuvalla alueella ja Madagaskarissa. [6]
Yhdeksän sukua ja 445 lajia kasvaa samalla alueella kuin Sloaneae, mutta lisäksi Etelä-Amerikan eteläosassa. Runsaslajisimmat suvut ovat 350-lajinen Elaeocarpus ja 50-lajinen Tetratheca. [7]
Tribuksessa erottuu omaksi kehityshaarakseen australialainen Tremandra sukulaisineen; haaraan kuuluu kuiviin olosuhteisiin sopeutuneita kseromorfisia kanervamaisia pikkupensaita, joiden lehdet ovat korvakkeettomia ja kukkaperät nivelettömiä. Niiden kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa, ja terälehdet ovat ehytlaitaisia. Heteitä on kaksi kertaa enemmän kuin terälehtiä, ponnet avautuvat rei'illä, jotka ovat toisinaan pitkän putken päässä. Sikiäin on litteä, siinä on kaksi tai neljä riippuvaa siemenaihetta kahdessa rivissä, ja siemenessä on arillus eli vaippa. Toinen tribuksen kehityshaara (Elaeocarpus sukulaisineen) on puolestaan sademetsissä kasvava ryhmä ja käsittää noin kaksi kolmannesta koko heimon lajeista.[8]
Aceratium ferrugineum, hedelmiä.
Aristotelia chilensis.
Crinodendron hookerianum.
Sloanea australis -sloanea.
Tetratheca bauerifolia.
Elaeocarpaceae on koppisiemenisten Oxalidales-lahkoon kuuluva trooppinen kasviheimo, joihin kuuluvat mm. sloaneat (Sloanea).
_%E2%80%93_fruiting.jpg)
.jpg)
