Malvakasvit (Malvaceae) on heimo, johon kuuluu sukujen määritelmistä riippuen noin 240–250 sukua ja yli 4 225 lajia. Heimoon kuuluu enimmäkseen ruohovartisia kasveja ja varpuja, mutta myös joitakin puita. Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina.[2] Perinteisesti omina heimoinaan pidettyjä lehmuskasveja (Tiliaceae), kaakaokasveja (Sterculiaceae) ja kapokkiokasveja (Bombacaceae) pidetään nykyisin malvakasvien alaheimoina.[3] Malvakasveihin kuuluvaa puuainesta on löydetty liitukauden Maastricht-vaiheen ajalta (n. 68 miljoonaa vuotta sitten).[3]
Malvakasvit ovat vaihtelevan kokoisia puu- tai ruohovartisia kasveja. Useat kasvien osat ovat yleensä monentyyppisten karvojen peittämiä.[4]
Lehdet voivat olla asettuneet kierteisesti tai vastakkaisesti. Lehtilapa voi olla yksinkertainen tai sormilehdykkäinen. Lehdet ovat yleensä kuorasuonisia ja voivat olla ehyt- tai hammaslaitaisia.[3][4]
Kukinnot ovat tavallisesti yksinkertaisesti tai kerrannaisesti viuhkomaisia. Kukan kehä on vierilaitainen, eli verholehdet ja terälehdet kasvavat toisissaan kiinni kasvamatta limittäin. Kukat ovat yleisimmin viisilukuisia ja kaksineuvoisia. Heteitä on viisi tai useampia. Ne ovat usein tyvestään yhteenkasvaneita. Hedelmä on yleensä rakenteeltaan kota.[3][4]
Malvakasvit jaetaan yhdeksään alaheimoon APG III-luokitusjärjestelmässä. Monia alaheimoista on pidetty omina heimoinaan aiemmissa luokitteluissa. Seuraava kaavio esittää alaheimojen sukulaisuussuhteet APG III-luokituksen mukaisesti:[5]
Grewioideae
Byttnerioideae
Sterculioideae
Tilioideae
Dombeyoideae
Brownlowioideae
Helicteroideae
Malvoideae
Bombacoideae
Alaheimossa Grewioideae on noin 25 sukua ja 770 lajia. Lajeja esiintyy kaikkialla trooppisella vyöhykkeellä. Alaheimo jaetaan kahteen tribukseen, Grewieae ja Apeibeae.[3] Alaheimoon on pidetty kuuluvina seuraavia sukuja:[6]
Alaheimossa Byttnerioideae on noin 26 sukua ja 650 lajia. Lajeja esiintyy kaikkialla trooppisella vyöhykkeellä, mutta eniten Etelä-Amerikassa.[3] Alaheimoon on pidetty kuuluvina seuraavia sukuja:[7]
Alaheimossa Sterculioideae on noin 12 sukua ja 430 lajia. Alaheimoa pidettiin aiemmin omana heimonaan kaakaokasvit (Sterculiaceae).[3] Alaheimoon on pidetty kuuluvina seuraavia sukuja:[8]
Alaheimossa Tilioideae on kolme sukua ja noin 50 lajia. Lajeja esiintyy pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen alueilla ja Väli-Amerikassa. Alaheimoa pidettiin aiemmin omana heimonaan lehmuskasvit (Tiliaceae).[3] Alaheimoon on pidetty kuuluvina seuraavia sukuja:[9]
Alaheimossa Dombeyoideae on noin 21 sukua ja 381 lajia. Lajeja esiintyy laajalti trooppisessa Euraasiassa ja Afrikassa, mutta eniten Madagaskarilla ja Maskareeneilla.[3] Alaheimoon on pidetty kuuluvina seuraavia sukuja:[10]
Alaheimossa Brownlowioideae on noin 8 sukua ja 68 lajia. Lajeja esiintyy kaikkialla trooppisella vyöhykkeellä, mutta eniten Euraasiassa ja Afrikassa.[3] Alaheimoon on pidetty kuuluvina seuraavia sukuja:[11]
Alaheimossa Helicteroideae on noin 8–10 sukua ja 95 lajia. Lajeja esiintyy kaikkialla trooppisella vyöhykkeellä, mutta eniten Kaakkois-Aasiassa.[3] Alaheimoon on pidetty kuuluvina seuraavia sukuja:[12]
Alaheimossa Malvoideae on noin 78 sukua ja 1670 lajia. Lajeja esiintyy kaikkialla lauhkealla, subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä.[3] Alaheimoon on pidetty kuuluvina seuraavia sukuja:[13]
Alaheimossa Bombacoideae on noin 16 sukua ja 120 lajia. Lajeja esiintyy kaikkialla trooppisella vyöhykkeellä, mutta eniten Amerikassa ja Afrikassa. Alaheimoa pidettiin aiemmin omana heimonaan kapokkiokasvit (Bombacaceae).[3] Alaheimoon on pidetty kuuluvina seuraavia sukuja:[14]
Malvakasvit (Malvaceae) on heimo, johon kuuluu sukujen määritelmistä riippuen noin 240–250 sukua ja yli 4 225 lajia. Heimoon kuuluu enimmäkseen ruohovartisia kasveja ja varpuja, mutta myös joitakin puita. Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Perinteisesti omina heimoinaan pidettyjä lehmuskasveja (Tiliaceae), kaakaokasveja (Sterculiaceae) ja kapokkiokasveja (Bombacaceae) pidetään nykyisin malvakasvien alaheimoina. Malvakasveihin kuuluvaa puuainesta on löydetty liitukauden Maastricht-vaiheen ajalta (n. 68 miljoonaa vuotta sitten).
.jpg)
.jpg)
_flowers_W_IMG_6873.jpg)
