dcsimg
Image of Heim's pottia
Creatures » » Plants » » Mosses » » Pottiaceae »

Heim's Pottia

Hennediella heimii Zander 1993

Merilapiosammal ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Merilapiosammal (Hennediella heimii) on lehtisammallaji toukosammalten heimossa (Pottiaceae). Sen levinneisyysaluetta ovat rannikot Maan pohjoisen ja eteläisen puoliskon lauhkealla ja viileällä vyöhykkeellä.

Merilapiosammal on pienikokoinen ja muodostaa 2,5 millimetriä korkeaa kellertävänvihreää tai ruskeaa kasvustoa. Itiöpesäkkeen perä on kiertynyt ja suhteellisesti erikoisen pitkä, enimmillään yli yhden senttimetrin. Itiöpesäkkeessä on pitkä ja viisto kansi, jonka pesäkkeen jäykkä keskipylväs nostaa itiöiden kypsyessä ylemmäs jolloin se muistuttaa velhon hattua.

Merilapiosammal kasvaa merenrannoilla kostealla ja suolaisella paljaalla maalla. Suomen alueella lajia esiintyy lounaisrannikolla paikotellen, Perämerellä on ollut erillisesiintymä.

Lähteet

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Merilapiosammal: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Merilapiosammal (Hennediella heimii) on lehtisammallaji toukosammalten heimossa (Pottiaceae). Sen levinneisyysaluetta ovat rannikot Maan pohjoisen ja eteläisen puoliskon lauhkealla ja viileällä vyöhykkeellä.

Merilapiosammal on pienikokoinen ja muodostaa 2,5 millimetriä korkeaa kellertävänvihreää tai ruskeaa kasvustoa. Itiöpesäkkeen perä on kiertynyt ja suhteellisesti erikoisen pitkä, enimmillään yli yhden senttimetrin. Itiöpesäkkeessä on pitkä ja viisto kansi, jonka pesäkkeen jäykkä keskipylväs nostaa itiöiden kypsyessä ylemmäs jolloin se muistuttaa velhon hattua.

Merilapiosammal kasvaa merenrannoilla kostealla ja suolaisella paljaalla maalla. Suomen alueella lajia esiintyy lounaisrannikolla paikotellen, Perämerellä on ollut erillisesiintymä.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI