Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw bwâu duon bach, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy gwyfynod bwâu duon bach; yr enw Saesneg yw Small Black Arches, a'r enw gwyddonol yw Meganola strigula.[1] Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r bwâu duon bach yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw bwâu duon bach, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy gwyfynod bwâu duon bach; yr enw Saesneg yw Small Black Arches, a'r enw gwyddonol yw Meganola strigula. Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r bwâu duon bach yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Tammivenhokas (Meganola strigula) on pieni ja harmaa yöperhoslaji.
Pieni ja harmaankirjava perhoslaji. Etusiivet ovat lyhyet ja leveät. Niiden pohjaväri on vaaleanharmaa ja siipi on keskiosastaan laajalti tasaisen vaalea. Tyvi- ja kärkiosa ovat tummemmat ja eroavat keskiosasta selvien mustanharmaiden poikkiviivojen perusteella. Siiven etureunassa on rivi tummia täpliä ja siiven päällä on kolme kellertävää suomutäplää. Takasiivet ovat ruskeanharmaat ja niissä erottuu himmeä, tumma keskitäplä. Siipiväli on 20–22 mm.[1][2][3]
Tammivenhokkaan elinalue ulottuu Iberian niemimaalta Keski-Euroopan poikki Baltiaan ja Uralille.[3] Suomessa lajin levinneisyys painottuu selvästi Ahvenanmaalle, Turun saaristoon ja Varsinais-Suomeen, mutta sitä tavataan nykyisin itäänpäin koko etelärannikon pituudelta. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena heinäkuun alusta elokuulle[4]. Lento on paikoittain lyhytaikainen. Joskus lajilla on syyskuussa havaittu toisen sukupolven yksilöitä.[3]
Lämpimien ja kuivien lehtimetsien ja pensaikkojen piilotteleva perhonen, jota ei tavata tyypillisen elinympäristönsä ulkopuolella. Lento alkaa hämärän laskeutumisesta ja jatkuu keskiyöhön. Molemmat sukupuolet tulevat valolle, mutta koiraat selvästi naaraita helpommin. Jonkin verran perhosia tulee myös makealla nesteellä kostutetulle syötille. Päivisin perhoset lepäilevät, luultavasti puiden latvustojen suojissa.[3]
Naaras munii luultavasti enintään viitisenkymmentä munaa. Toukka syö lehtiä sisältä ulospäin ja jättää jäljelle vain lehtiruodit. Toukat ovat aktiivisia myös päivisin, mutta elävät suurelta osin latvustoissa, joten niitä ei tapaa helposti. Toukka on täysikasvuinen kesäkuun puolivälissä ja koteloituu kovan, ruskean ja veneenmuotoisen kotelokopan sisään oksalle.[3]
Toukan ravintokasvi on tammi (Quercus robur), etelämpänä ilmeisesti myös muutamat muut lehtipuut.
Tammivenhokas (Meganola strigula) on pieni ja harmaa yöperhoslaji.
Het donker visstaartje (Meganola strigula) is een nachtvlinder uit de familie van de visstaartjes (Nolidae).
De voorvleugellengte bedraagt tussen de 9 en 11 millimeter. De voorvleugels is grijs, afwisselend donkerder en lichter. Over de vleugel lopen twee zwarte dwarslijnen. De buitenste daarvan is getand, de binnenste S-vormig. De achtervleugels zijn bruin met een middenstip. De soort is zeer moeilijk op naam te brengen.
Het donker visstaartje gebruikt vooral eik en soms andere loofbomen zoals beuk als waardplanten. De rups is te vinden van augustus tot juni en overwintert. Verpopping vindt plaats in een cocon op de boom.
De soort komt verspreid over Europa en Klein-Azië voor.
Het donker visstaartje is in Nederland en België zeer zeldzaam. De vlinder kent jaarlijks één generatie die vliegt van halverwege juni tot in augustus.
Het donker visstaartje (Meganola strigula) is een nachtvlinder uit de familie van de visstaartjes (Nolidae).
Eikeduskspinner (Meganola strigula) er en sommerfugl som tilhører familien båtspinnere (Nolidae). Denne uanselige, gråspraglete arten forekommer i Norge bare langs kysten vestover til Vest-Agder, men kan noen ganger være ganske vanlig i eikeskog.
En liten (vingespenn 17 – 22 mm), gråhvit spinner, kan minne om et mott. Hodet er forholdsvis stort og bredt med små fasettøne, antennene er smalt fjærformede og rundt halvparten så lange som forvingene. Kroppen er forholdsvis slank, sylindrisk og gråhvit, brystet men noen brune flekker. Forvingene er avrundet trekantede, gråhvite med tre mer eller mindre tydelige, bølgete, mørkebrune til svarte tverrbånd, dessuten noen mørkere flekker og korte, mørke lengdestreker nær ytterkanten. Bakvingene er lysgrå. Begge vingepar har middels lange, grå hårfrynser langs ytterkantene.
Eikeduskspinneren lever først og fremst i eikeskoger, og larvene lever på eik, kanskje av og til på bøk, lind og plommetrær. Den foretrekker varme og tørre områder. De voksne sommerfuglene flyr mellom kronene på eiketrær fra skumringen til midnatt i juni – juli. Særlig hannene kan lokkes til lys, begge kjønn kommer også til sukkeråte. Hunnen legger ca. 50 egg på undersiden av eikeblader, larvene klekkes i juli – august og begynner å spise. De overvintrer som halvvoksne og fullfører utviklingen neste vår. Larven spiser på bladene fra midten og utover, slik at bare hovednervene står igjen. Den utvokste larven spinner seg inn i en hard, båtformet, brun kokong som er festet til en kvist, der den forvandler seg til en puppe. Den voksne sommerfuglen klekkes etter tre til fire uker.
Eikeduskspinneren finnes over det meste av Europa utenom de nordligste delene, helt øst til Uralfjellene. I Norge finnes det ved kysten av Østlandet og Sørlandet.
Eikeduskspinner (Meganola strigula) er en sommerfugl som tilhører familien båtspinnere (Nolidae). Denne uanselige, gråspraglete arten forekommer i Norge bare langs kysten vestover til Vest-Agder, men kan noen ganger være ganske vanlig i eikeskog.
Meganola strigula là một loài bướm đêm thuộc họ Nolidae. Nó được tìm thấy ở châu Âu, Nga và Tiểu Á.
Sải cánh dài 18–24 mm. Con trưởng thành bay từ tháng 6 đến tháng 7.
Ấu trùng ăn Quercus (bao gồm Quercus robur), Fagus, Prunus và Tilia species.
Bài viết về Bộ Cánh vẩy này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. Meganola strigula là một loài bướm đêm thuộc họ Nolidae. Nó được tìm thấy ở châu Âu, Nga và Tiểu Á.
Sải cánh dài 18–24 mm. Con trưởng thành bay từ tháng 6 đến tháng 7.
Ấu trùng ăn Quercus (bao gồm Quercus robur), Fagus, Prunus và Tilia species.
