Rämevihersiipi (Rhagades pruni) on vihersiipiin kuuluva pienehkö perhoslaji.
Rämevihersiipi on pienehkö perhonen, jonka läpikuultavat, tumman harmaanruskeat etusiivet ovat vaihtelevissa määrin tummansinisen tai sinivihreän metallinkiiltoiset. Myös keskiruumis on metallinkiiltoinen. Takasiivet ovat tumman harmaanruskeat ja osittain läpikuultavat. Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kärkeen saakka kampahampaiset, naaraalla enemmän rihmamaiset. Imukärsä on hyvin pieni ja huulirihmat surkastuneet. Siipiväli 22–25 mm.[1][2]
Rämevihersiiven voi erottaa Iberian niemimaalla tavattavasta Rhagades predotae -lajista lähinnä genitaalituntomerkkien avulla.[1]
Rämevihersiipeä tavataan useana alalajina Espanjasta ja Ranskasta Euroopan ja Pohjois-Aasian poikki Japaniin.[1] Pohjoismaissa lajia tavataan vain Suomessa, missä levinneisyys ulottuu etelärannikolta suurin piirtein Kokkola-Kuopio-linjalle. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena kesäkuun lopulta heinäkuun lopulle.[3][2]
Suomessa tavattavan rämevihersiiven alalajin R. p. callunae elinympäristöä ovat suot, etenkin rämeet, mikä on alalajille tyypillinen piirre. Sen sijaan Keski-Euroopassa laji elää monenlaisissa ympäristöissä ja Aasiassa jopa puutarhoissa. Koiraat lentävät aamusta pitkälle iltapäivään, mutta naaraat pysyttelevät enimmäkseen paikoillaan lähellä paikkaa, jossa ne kuoriutuivat kotelostaan. Perhosten suuosat ovat surkastuneet, eivätkä ne käy kukilla.[1][2][4]
Toukka talvehtii ja koteloituu valkoisesta silkistä kehräämäänsä kotelokoppaan ravintokasville.[4]
Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 laji katsottiin silmälläpidettäväksi (NT).[5]
Toukan pääasiallinen ravintokasvi riippuu alalajista. Pohjois-Euroopassa alalaji R. p. callunae elää kanervalla (Calluna vulgaris), juolukalla (Vaccinium uliginosum) sekä suokukalla (Andromeda polifolia). Keskieurooppalainen alalaji R. p. pruni elää etenkin ruusukasveilla ja aasialainen R. p. chinensis monilla lehtipuilla.[2][1]
Rämevihersiipi (Rhagades pruni) on vihersiipiin kuuluva pienehkö perhoslaji.
