Lounaanjuuriperhonen (Hepialus sylvinus) on keskikokoinen ja helposti tunnistettava yöperhoslaji. Se kuuluu alkeellisena pidettyyn juuriperhosten heimoon ja vanhemmassa kirjallisuudessa lajin nimenä on kampasarvinen juuriperhonen.
Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kampamaiset, joskin juuriperhosten tapaan lyhyet. Siipien väri vaihtelee koiraiden oranssinruskeasta naaraiden harmaanruskeaan, mutta sävyssä on myös maantieteellistä eroavaisuutta. Etusiivessä on valkoinen, harmaareunainen kuvio, joka muodostuu siiven tyvestä sen takareunan keskivaiheille ulottuvasta juovasta, joka jatkuu lähes suoran kulman tehden edelleen siiven etureunan kärkeen. Siiven etureunassa on harmaa, valkoreunainen kolmio. Takasiivet ovat yksivärisesti etusiipien väriset, ulkoreunastaan vaaleammat. Siipiväli vahtelee koiraalla 26–40 mm kun naarailla se on ainakin 30–50 mm.[1][2][3]
Lounaanjuuriperhosta tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa ja idässä levinneisyys jatkuu Keski-Aasiaan.[3] Suomessa lajin levinneisyys on kaksiosainen. Sitä tavataan Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Lisäksi vuodesta 2006 alkaen lajia on tavattu myös Etelä-Savossa. Näiden alueiden ulkopuolelta laji puuttuu toistaiseksi kokonaan.[4] Perhoset lentävät yhtenä, lyhyenä sukupolvena heinäkuun puolivälistä elokuun puoleen väliin.[5]
Lounaanjuuriperhonen elää lämpimillä ja aurinkoisilla paikoilla, niityillä, metsänreunuksilla ja puutarhoissa. Perhoset lentävät hämärän laskeuduttu ja tulevat hyvin valolle. Naaras oleskelee kasvillisuuden joukossa ja houkuttelee feromoneillaan koiraita, jotka lentävät naaraita etsien jonkin aikaa hämärän laskeutumisen jälkeen. Parittelu kestää muutamia tunteja. Naaras aloittaa munimisen parittelua seuraavana iltana ja voi tuottaa jopa 2000 munaa, jotka se pudottaa maahan kasveilla istuen. Toukka elää maan alla syöden kasvien juuria ja talvehtii. Ennen perhosen kuoriutumista kotelosta, kotelo nousee osittain maanpinnan yläpuolelle.[3]
Toukka syö monien erilaisten ruohovartisten kasvien juuria.
Lounaanjuuriperhonen (Hepialus sylvinus) on keskikokoinen ja helposti tunnistettava yöperhoslaji. Se kuuluu alkeellisena pidettyyn juuriperhosten heimoon ja vanhemmassa kirjallisuudessa lajin nimenä on kampasarvinen juuriperhonen.
De oranje wortelboorder (Triodia sylvina) is een nachtvlinder uit de familie Hepialidae, de wortelboorders.
De voorvleugels van het mannetje zijn oranjebruin met twee diagonale witte strepen die een omgekeerde V vormen maar elkaar niet raken. De vleugels van het vrouwtje zijn meer grijsbruin en minder contrastrijk gekleurd. De spanwijdte bedraagt tussen de 30 en 50 millimeter. Vrouwtjes zijn beduidend groter dan de mannetjes, maar de grootte is erg variabel.
De rups is vuilwit gekleurd met een oranjebruine kop.
Het is een algemene soort. De vlinder komt in heel Europa voor, het verspreidingsgebied eindigt bij de Oeral.
De vlinder vliegt in één generatie per jaar van juli tot en met september. De rups is te vinden van september tot juni en overwintert tweemaal op de wortels van zijn waardplanten; gras, paardenbloem, adelaarsvaren en zuring. Vervolgens verpopt hij zich in de grond.
Mediabestanden die bij dit onderwerp horen, zijn te vinden op de pagina Triodia sylvina op Wikimedia Commons. De oranje wortelboorder (Triodia sylvina) is een nachtvlinder uit de familie Hepialidae, de wortelboorders.
Rød roteter (Triodia sylvina) er en sommerfugl som tilhører familien rotetere (Hepialidae). Den er utbredt på det sørlige Østlandet i Norge, dessuten er den funnet i Øst-Finnmark.
En middelsstor (vingespenn 26–50 mm, hunnen større enn hannen) sommerfugl. Som hos andre rotetere er kroppen sylindrisk, antennene ganske korte og for- og bakvingene ganske like på form. Hannen kjennes lett på at den har kamformede antenner, dette er ikke like tydelig hos hunnen. Forvingen er brunoransje hos hannen, gråbrun hos hunnen, med to lyse skråbånd som møtes eller nesten møtes nær bakkanten og danner en bred V. Omtrent midt i vingen er den lys, V- eller U-formet tegning. Bakvingen er gråbrun. Begge vingepar har gulaktige frynser.
Denne arten lever på enger og andre åpne, solrike steder. Larvene lever i bakken på røttene av ulike urter, også på einstape (Pteridium aquilinum). De voksne sommerfuglene flyr i juli – august. Hannene flyr en times tid i skumringen på jakt etter hunner som sitter i vegetasjonen, der de parrer seg med hannen hengende under hunnen. Hunnen flyr litt senere på kvelden og slipper de små eggene ned på bakken, enten i flukt eller sittende i vegetasjonen. En hunn kan legge 2000 egg. Larvene bruker to år på utviklingen.
Den er utbredt i Europa, bortsett fra de aller vestligste delene, og østover til Sentral-Asia. I Norge er den funnet på østalndet, nordover til de sørlige delene av Hedmark og Oppland og vestover til Telemark, dessuten i Øst-Finnmark, men sistnevnte kan skyldes transport med mennesker, for eksempel av jord med larver.
Rød roteter (Triodia sylvina) er en sommerfugl som tilhører familien rotetere (Hepialidae). Den er utbredt på det sørlige Østlandet i Norge, dessuten er den funnet i Øst-Finnmark.
.JPG)
