Lehtijalkaiset (Anostraca) on kidusjalkaisten (Branchiopoda) luokkaan kuuluva äyriäislahko. Toisin kuin muilla kidusjalkaisilla, lehtijalkaisilla ei ole ruumiin etuosaa suojaavaa selkäkilpeä (carapax). Ruumis on selvästi jakautunut etu-, keski- ja takaruumiiseen.
Lehtijalkaiset ovat yleensä suhteellisen suuria, 1-2 cm, enimmillään 15 cm. Niillä on varrelliset verkkosilmät ja lisäksi päälaella naupliussilmä. Keskiruumiissa on yleensä 11 jaoketta, joissa kaikissa on samanlaiset yksinkertaiset lehtijalat. Takaruumis on yksinkertaisen lieriömäinen ja sen päättää telson.
Sukupuolet ovat erilliset. Naaras kantaa munia keskiruumiin kahden viimeisen jaokkeen alla olevassa hautomataskussa.
Lehtijalkaiset elävät tyypillisesti tilapäisympäristöissä, kuten ajoittain kuivuvissa sade- tai sulamisvesilammikoissa tai suolajärvissä. Kuivan kauden yli ne selviävät kovakuorisina lepomunina, kystoina, jotka ovat itse asiassa jo kehityksensä aloittaneita alkioita. Ne heräävät henkiin noin 30 tunnin kuluttua veteen jouduttuaan. Nämä munat leviävät helposti sekä tuulen että eläinten mukana.
Ryhmän tunnetuimpia edustajia ovat suolalehtijalkaiset (Artemia-suku), erityisesti Artemia salina, jotka luonnossa elävät hypersuolaisissa järvissä. Näiden lajien lepomunia myydään kasvatettavaksi mm. akvaariokalojen ruoaksi.
Lehtijalkaiset ovat kidusjalkaisten Sarsostraca-alaluokan ainoa nykyisin elävä lahko.
Suomesta tunnetaan kaksi lehtijalkaislajia, Polyartemia forcipata ja Branchinecta paludosa. Molempia on meillä tavattu vain Lapin perukoilta. Skandinavian vuoristossa niiden levinneisyys ulottuu etelämmäksi.
Lehtijalkaiset (Anostraca) on kidusjalkaisten (Branchiopoda) luokkaan kuuluva äyriäislahko. Toisin kuin muilla kidusjalkaisilla, lehtijalkaisilla ei ole ruumiin etuosaa suojaavaa selkäkilpeä (carapax). Ruumis on selvästi jakautunut etu-, keski- ja takaruumiiseen.
Lehtijalkaiset ovat yleensä suhteellisen suuria, 1-2 cm, enimmillään 15 cm. Niillä on varrelliset verkkosilmät ja lisäksi päälaella naupliussilmä. Keskiruumiissa on yleensä 11 jaoketta, joissa kaikissa on samanlaiset yksinkertaiset lehtijalat. Takaruumis on yksinkertaisen lieriömäinen ja sen päättää telson.
Sukupuolet ovat erilliset. Naaras kantaa munia keskiruumiin kahden viimeisen jaokkeen alla olevassa hautomataskussa.
Lehtijalkaiset elävät tyypillisesti tilapäisympäristöissä, kuten ajoittain kuivuvissa sade- tai sulamisvesilammikoissa tai suolajärvissä. Kuivan kauden yli ne selviävät kovakuorisina lepomunina, kystoina, jotka ovat itse asiassa jo kehityksensä aloittaneita alkioita. Ne heräävät henkiin noin 30 tunnin kuluttua veteen jouduttuaan. Nämä munat leviävät helposti sekä tuulen että eläinten mukana.
Ryhmän tunnetuimpia edustajia ovat suolalehtijalkaiset (Artemia-suku), erityisesti Artemia salina, jotka luonnossa elävät hypersuolaisissa järvissä. Näiden lajien lepomunia myydään kasvatettavaksi mm. akvaariokalojen ruoaksi.
Lehtijalkaiset ovat kidusjalkaisten Sarsostraca-alaluokan ainoa nykyisin elävä lahko.
